Lauantaina iltaohjelmaa by Punatähdet

Heiiiiiiii! Nyt niiiiin kaikki mukaan! Lauantaina pääsee mukaan uskomattomaan tunnelmaan jo alkuillasta! Kello 21.oo Punatähdet räjäyttävät tajunnan ja Harjun nuorisotalohan on entinen ruumishuone! Eli ysiksi mestoille, ja siitähän voi sitten jatkaa vaikka..hmm..esim. kotiin, minne olis monenkin syytä jatkaa suoraan useammin. Dänce muuvit treenattiin jo viime perjantaina Vanhalla niin nyt pitäisi olla nivelet notkeana.

Robert tulee suomeen

Heräsin siihen että puhelimestani oli mennyt akku(taaaas) ja herätys ei ollut toiminut. Ihan parhaaksi aamu vielä muuttui sillä ettei puhelin käynnistynyt virran saanista huolimatta, ja näin ollen myös Metallican konserttilippujen metsästäminen jäi hyväksi aikomukseksi.

Mutta, ihanaa, kun on ihmisiä ympärillä jotka ymmärtävät mikä elämässä on tärkeää, ja jelppaavat myös lähimmäisiään, liput kentälle tuli.(Kiitos M&S).Robet Trujillo, me niin odotamme Sinua!

Tänään tuli myös hassunhauskaa meiliä Tanhuvaaran urheiluopistolta:

6) HARJOITTELUN TILANNEKATSAUS, jossa tiivistäen kerrot miten harjoittelu on sujunut.

Nooh...mites se on sujunut..Aika kivasti..paitsi ei ihan odotetusti ja suunnitellusti. Eikä sinne päinkään mitä piti. Mutta aika kivasti. Tosin pyöriäinen oli eilen lenkillä ja perjantaiksikin on jo varattu juoksuseuraa, joten harjoittelu sujuu noususuuntaisesti. Miten se on voinutkaan olla koko tämän vuoden pelkästään noususuuntaista..

Käsityöläiset ja kävijämäärä katossa

Olin jo aiemmin päätellyt ällistellä käsityöblogien huimaa suosiota, ja asia tuli ajankohtaiseksi tänään kun vilkaisin nousuun pongahtaneita kävijämääriä. Ne olivat kolminkertaistuneet!
Syykin selvisi. Loimaannorpan epämääräiset kommentit olivat saaneet kunnian tulla esitellyksi käsityöblogissa ja sehän näkyi myös klikkauksissa! Hauskaa ja yllättävää.
Viiniä ja Villasukkia on hyvä nimi blogille. Lupaava ja houkutteleva. Myös profiilin kirjoittajan kuvaus itsestään on kiinnostava: wannabe-kässänope ja kansatieteilijä. Erityisen kiinnostunut olen sidosopista, suomi-filmeistä ja ennen 1950-lukua julkaistuista "naisten oppaista".
Ei voi olla huono yhdistelmä. Seuraamme tilannetta.
Tähän kohtaan on erittäin hauska mainita että oma käsityöopettajani sai aika nopeasti tarpeekseen viidellä luokalla, ja lähetti minut poikien kanssa teknisiin töihin. Jännä että ihmisellä ei ollut sen enempää pedagogista kunnianhimoa. Siinähän juuri olisi todella voinut näyttää opettamisen taitonsa!
Osaan kuitenkin suuresti arvostaa ja ihailla käsillään tekijöillä. Lempisukat ovat Loimaan isoäidin tekemät, reippaasti ylipolven tulevat villasukat. Niissä on asenne ja mitta kohdillaan!
Viiniä ja Villasukkia on luetuimpien blogien listalla 13. !

Ääni omalle naamalle

Näissä vaaleissa mieluisan ehdokkaan löytäminen on entistä helpompaa. Jos puoleet tuntuvat etäisiltä, vaaliteesit pitkästyttäviltä ja yhteiskunnallinen valveutuminen ei vaan saa sydäntä sykkimään, niin ratkaisu on:
Naama-valikone.

Ja eikun klikkaamaan!

Kone ei tarvitse aikaa edes tulkitsemiseen vaan kertoo että valtakunnallisesti näytän enitenLeponiemen Kallelta(vas).

Eeeh..ulkonäköni on siis kuin kutakuinkin 25-vuotiaalta vasemmistoliittolais -miehellä. Ilmankos pienenä(yläasteella) aina usein epäiltiinkin että olen poika.

Onneksi, juuri kun mietin uuden identiteetin rakentamista, lohdutuksena tuli tulokseksi omasta vaalipiiristä sentään Tiia Aarnipuu(vas).

Toinen miettimisen paikka on kylläkin, se haluaako että ehdokas on mahdollisimman paljon itsensä näköinen, vai toivooko omalta ehdokkaaltaan juuri päinvastaisia ominaisuuksia..?

Pyöriäinen tenniskentällä

Kodissani on asunut hyvin voipa Pyöriäinen jo useamman viikon, ehkä voisi puhua jo parista kuukaudesta.. Pyöriäinen on syönyt ja nukkunut ja syönyt ja nukkunut ja syö..niin, ja käynyt töissä. Ja taisi Pyöriäinen olla muutamia viikkoja sairaanakin.
Tänään onneksi Pyöris tultiin hakemaan tenniskentälle kotoa ja urheilemaan ensimmäistä kertaa viikkokausiin.
Jos luonnettaan haluaa kehittää niin tenniskenttä on oiva paikka. Kun luulee olevansa juuri oikeassa paikassa, juuri oikeaan aikaan..valmistautuneena täydellisen hallittuun lyöntiin..ja pallo tärähtääkin ikävästi mailan kehikkoon niin silloin on kymmeneen laskemiselle tilaa. Tosin yleensä aivan muut sanat vahvojen konsonanttien kera pyrkivät tulvivana aivolohkoista ulkoilmoille...
Pyöriäisen luonne kehittyi harppauksin. Reidet maitohapoilla vartissa. Eläköön massakausi!

Late check out Helsingissä

Lauantaina vietettiin Maikkiksen kanssa 2 -vuotisvuosipäivää. Kaikki muutkin vanhat parit kuulemma viettävät juhla/vuosipäiviään, käyvät syömässä ja kertovat mitä ihanuuksia ovat tehneet niin hyvänen aika - kyllähän mekin. Hotellihuone keskustasta ja shampanjaa kylmästä.

Kaikki sujui niiiiin meidän tapaan. Kolme tuntia myöhässä hotlalle, kehutaan respatytön kynsiä, saadaan huono paremmalla näköalalla, piipahdus kaupungilla, myyjätyttöjen kiusaamista kiusallisilla "onks teillä mitään kivaa vuosilahjaa meille" -kysymyksillä ja takas hotlalle rentoutumaan. Säästeliäs ja omassa kotikaupungissaan hotelliviikonloppua viettävä juhlija ostaa tietysti juhlavat huikopalat lähimarketin herkkutiskiltä.
Ja ihanan aamiaisen ja vielä ihanamman tosi laaate check outin jälkeen oli ihana lähteä kotiin ilman parin tunnin juna- tai keikuttavaa lauttamatkaa. Kyllä Helsingissä kelpaa.

PS. Näiden vaalien paras vaalilehti on saatu painoon.
Huh! Henkilökohtaisia oma kappaleita voi tilata multa nimikirjoituksella
varustettuna. Max 10 kpl/tilaaja.

Tänään Osku Vihreiden paneelissa Waynes Coffeessa Sanomatalossa alk. klo 17.00.

Kekkonen hiihti ja Kekkonen kalasti

Perjantain piipahdus Vanhalla eki jameissa oli viihdyttävä. MA Numminen on vain niin huippu! Ja täytyy sanoa että ET:n rauhanlippu teki pienen vaikutuksen. Tiedän monia joiden bileissä sitä lippua ei olisi näkynyt.
Oli myös halausharjoituksia. Joggis oppi hämmästyttävän, ehkä vähän liiankin hämmästyttävän, nopeasti että jos ei kerran kelpaa että irroitetaan säädyllisessä ajassa, niin pidetään sitten kiinni kunnolla, ja piiiiitkäään. Ja Osylaisten suksikielto -merkki sai lautapojat innostumaan. Niitä täytyy saada lisää.

Kekkonen hiihtää ja Kekkonen kalastaa
Kekkonen hiihtää ja Kekkonen kalastaa
Kekkonen juoksee ja Kekkonen matkustaa
Mutta miten käy Kekkoselta rock'n'roll?

Jatkuuko miehen kriisi?

Suomalaisen miehen kriisistä on odotettu lisäkommentteja, ja koska viikko on ollut hieman muka-kiireinen niin lupaan että syvennymme tähän yhdessä paremmin ensi viikolla. Mutta kiitos palautteen, haluan lyhyesti sivuta tätä kiinnostavaa ilmiötä. Tuntuu että aihe on nyt pinnalla ja siihen kaivataan analyyttistä ja hyvinkin objektiivista näkökantaa.

Ensimmäiset kommentit kirjoitukseeni suomalaisen miehen kriisistä olivat:
- onko toi yhden naisen mielipide vai yleinen
- onko sitten ihme että mies on etäinen
- ei mua nuo urat ja muut haittaa mut joku tolkku pitäis olla
- miksei nainen ole kriisissä

No on kai turha sanoa, että kyse on tietysti yleisestä mielipiteestä. Kuka nyt haluaisi tai jaksaisi lukea yhden naisen subjektiivista tilitystä. Tämän blogin mielikuvitukselliset kirjoitukset edustavat vain ja ainoastaan yleistä mielipidettä.
Ei ole ihme että mies on etäinen. Kriisissä oleva ihminen usein on. Itsensä hukanneena on hyvin vaikea lähestyä toista ihmistä, olla avoin ja lämmin jos yhteys itseensä on kadonnut.
Se on hyvä ettei naisen ura ala nappaamaan päästä. Mutta olen samaa mieltä joku tolkku pitäisi olla.
Naisen kriisi meni jo. Mutta jos tätä menoa jatkuu vielä kauan niin eiköhän se sieltä vielä menneisyydestä saada kaivamalla esiin.

Mutta annetaanpa nyt tilaa muillekin sanoa sananen. Kuten oheiselle puheenvuorolle.

SSK writes again

SSK/SKK juhlisti eilen montaa asiaa. Hnnan ja jaken naikkuun menemistä, andun ja cajen uutta kotia ja juden uutta työpaikkaa. Oli siis todellakin syytä ottaa kynä käteen!
Kirjoituspiirillemme on ainainen haaste saada tilanne rauhoittumaan kirjoittamisen asteelle, saada se sen jälkeen vielä pysymään siinä, ja täysin mahdoton tehtävä on yrittää muistaa illan jälkeen kaikki parhaimmat epäloogisen lohkaisu. Se lipas vain on pohjaton. (olikohan se jude joka kysy hnnalta että "tuliks se jo" -ja lapsen syntymään on vielä useampi viikko aikaa..)
Ja hyvin tyypillistä - kukat jotka hnna sai kotiin vietäväksi..oli taas pakko jättää tänne. Mä olisin ymmärtänyt jos ne olisi ensin avattu, ja vasta sitten tyrmätty.
Etenkin kun Kukkakauppias katsoi minua, miten se nyt sanoisi - ei niin lennokkaasti -kun yritin kuvailla, että yhdistelmän ei tarvitse olla niin..perinteinen...saaja henkilö kun on persoonallinen ja osaa arvostaa(tavallaan) erikoisiakin ratkaisuja. Kauppiaan ehdotukset liikkuivat kuitenkin näillä perinteisillä linjoilla, joten jouduin tekemään yhdistelmävalinnan itse. Kauppias ei suostunut kuvattavaksi kimpun kanssa.
Mutta hnna toi hääkarkit. Hubbabubbaa. Ei tarvi kuulemma säästää. Saa syödä.

Aira Samulin oli TV:ssä. 80 vee. Sähäkkä mimmi. Minihameessa. Siiiistiiii! Ja hei hyvät suomalaiset miehet, se on ihan vaan kaupunkilegenda, että teidän lanteet ei liiku samalla tavalla kuin latinoiden. Se on vaan kuulemma ihan vaan asenteesta kiinni. Hmmm..

Äänestäisitkö hirveä, peuraa vai villisikaa?

Tänään onnistui paremmin. Ulkoasusteiden värit oli karsittu kahteen pääväriin, vihreään ja oranssiin, keventävänä pirstyruiskeena mustaa. Takin alla oli tarpeeksi vaatetusta, bussikortti oli mukana, mp3:ssa oli patterit, bussi tuli ajoissa ja kahviin oli maitoa.
Heiii, ei enää montaa yötä vaaleihin! Ja naapurissa on kokeiltu sähköistä äänestämistä. Sähköinen mahdollisuus äänestää kuullostaa hyvältä silloin kuin matka äänestyspaikalle on pitkä, tai äänestäjän on muuten hankala päästä äänestyspaikalle(nuorilla esim. krapula).
Meillä tänään Tasavallan naispresidentti, Tarja, hyväksyi vaalilakiin muutoksen joka mahdollistaa sähköisen äänestämisen. Ensi vuoden kunnalisvaaleissa voi äänestää sähköisesti Karkkilasa, Kauniaisissa ja Vihdissä!
Virossa on siis jo kokeiltu sähköistä äänestämistä. Viime viikolla äänestettiin kokeilumielessä Metsaän kuninkaasta(miksei kuningattaresta?) Menin hämilleni. Äänestäisinkö minä hirveä, peuraa vai villisikaa... Pitäisi varmaan ihan vaan päättää ulkonäön perusteella.
Jenkit ovat hylänneet sähköisen äänestämisen. Ei ihme. Floridahan on kuuluisa onnistuneesta pahvikortissareikiä -systeemistään. Kun on keksinyt aukottoman systeemin, ei enää tarvitse parantaa.
Sähköinen äänestäminen tuo tiestysti myös ongelmia. Nedap / Groenendaal ES3B äänestyskonetta käyttää 90 prosenttia hollantilaisista äänestäjistä ja lisäksi järjestelmä on käytössä Saksassa ja Ranskassa. Ja nyt tutkijat ovat todistaneet että konetta pystyy manipuloimaan. Nedap tosin hyvin perusteli, että "mitä tahansa pystyy manipuloimaan".
Täällä nyt vielä joutuu tahkoamaan itsensä manuaalisille uurnille;
vaalipäivä su 18.3.2007 ja ennakkoäänestys 7.-13.3.2007

Mikä meni pieleen?

Keskityin aamulla pukeutumiseen, luullakseni. Tosin seisoin hetken peilin ääressä ja mietin voiko joku olla niiiiin värisokea mutta hetki meni ohi ja lähdin ulos. Olin historiallisesti vetänyt jopa talvihousut päälle, koska inhoan palelemista. Aamuisin pääsen kyllä kuumaan suihkuun mutta en pois.´
Lähdin siis töihin täysiin tamineisiin pakkautuneena. Oranssi pipo, vihreä kaulahuivi, lila/kelta-talvitossukat.. u got the picture.. Kaikki meni siihen asti melko hyvin kunnes huomasin tavallaan unohtaneeni fleesen takin alta, ja kohmeus hiipi keskikehooni. Käsivarret jäätyivät, eikä edes niiden typerältä tuntuva heiluttelu parantanut asiaa. Todennäköisesti sai kylmän ilman vain sujahtamaan suoraan ytimeen. Asiaa ei edistänyt 20 minuutin turha seisoskelu bussipysäkillä. Kyse on vielä 506 Tiedelinjasta. Luulisi että ne kaverit osaisivat laskea pysäkkiaikataulut oikein.
Töihin. Ja aivan jäässä. Aamuna jona päätin että pukeudun tuplahyvin ja olin vielä ylpeä järkevyydestäni..

Suurten tunteiden kolmiodraamaa

Sain kutsun katsomaan Anna Kareninaa, ja ilahduin suuresti. Baletti on yksi ykkössuosikeistani. Jaksoin taas hämmästellä että millä pienellä kapasiteetin osalla koen ymmärtäväni tätä korkeakulttuuria, ja jopa vielä nautin siitä. Mutta jotenkin se vain tapahtuu ja taas olin haltioituneena tuijottamassa täydellisiä suorituksia, jotka hypnotisoivat teknisellä tarkkuudellaan ja lumoavalla kauneudellaan.
Poikkeuksellisesti olin paikalla ajoissa. En lähtisi tosin leuhkimaan sillä, esityksen alkuun oli kuitenkin enää vain 11 minuuttia. Mutta viimeksi saavuin paikalle viimeisen kellon jo soidessa. Tällä kertaa siis hieman petranneena. Erikoista oli myös se, että seuralaiseni oli pyytänyt esiliinaksi mukaan äitinsä ja tätinsä. En niiannut. Mutta ei paljon puuttunutkaan.(tosin tässä vaiheessa en tiennyt että minun oli ilmoitettu saapuvan paikalle prinsessa
mekossa ja minua oli kielletty kiusaamasta herkkyyteni vuoksi)
Suosittelisinko? Kyllä. Jopa musiikki kosketti riitasoinnullisuudellaan ja dramaattisuudellaan, ei siis välttämättä esitys jonne kannattaa lähteä nukkumaan(näitäkin yrittäjiä oli) mutta energiaa keräämään kuitenkin. Lavastuksessa oli tehty yllättäviä(onnistuneella tavalla) ratkaisuja ja koreografia oli hyvinkin tajuttavissa.
Tosin ajatuksissa käväisi pitäisikö olla huolestunut jos hymyilee lopussa kun sankaritar heittäytyy junalle alle? Tai kun seuralainen sanoo " eihän se ollut mikään sankaritar, sehän oli täysi luopio! sai ihan ansionsa mukaan!"? (no heiii..se anna eli rakkaudettomassa liitossa ja ymmärsi oman tilanteensa vasta kun koki aidon rakkauden, ja teki todella suuren uhrauksen sen eteen)

Ensimmäisen baletin Anna Kareninasta toteutti Bolshoi-baletin legendaarinen ballerina Maja Plisetskaja. Kantaesitys oli vuonna 1972

Susan Kuronen auttoi näkemään valon

Muutosten tuulet puhaltavat. Tuomitsemme henkilökohtaisten asioiden tuomisen julkisuuteen, emmekä halua että kukaan elättää itseään yksityiselämällään.
Vielä tällä hetkellä Suomessa elättää useampi lehti itsensä vain ja ainoastaan löyhästi todellisuuteen liittyvällä sosiaalipornolla. Näitä lehtiä ostetaan, tilataan ja luetaan ahnaasti. Meillä on useampi ns. "turha julkkis", joka on tullut julkisuuteen salarakkaana, rinnoillaan, rattijuoppoudellaan tai muilla, ei -yhteiskunnallisesti niin merkittävillä avuillaan.
Mutta nyt Susan Kuronen saa koko kansan järkyttymään. Netti on pullollaan shokissa olevia kansalaisia siitä miten törkeää on levitellä yksipuolisesti. Kantaa ovat ottaneet myös sivistypuolueiden kansanedustajat: (IL)

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen on kirjasta kauhuissaan. - Voi
hyvänen aika. Tämä on farssi koko homma. Jollain lailla tuntuu todella
säälittävältä. On yksinkertaisesti väärin levitellä tällä tavalla yksipuolisesti
tietoja yksityisasioista, Räsänen kauhistelee.

Samaa mieltä on kokoomuksen Suvi
Lindén. - Miten sen kauniisti sanoisi. Tällaisen kirjan julkaiseminen kertoo
aika tavalla itse kirjoittajasta. Täytyy miettiä motiiveja, että miksi ihminen
haluaa antaa tällaisia asioita koko kansan reposteltavaksi.

Ihanaa, mä oon ylpeä suomalaisista. Nyt loppuu iltapäivälehtien ostaminen, OHO:t ja Seiskat jäävät historiaan, ja turhien julkkisten aikakausi on mennyttä. Susan Kuronen sai kirjallaan meidät ymmärtämään mikä on oleellista ja mikä on kestävää yhteiskunnallista viestintää. Suomalaista kiinnostaa vain asia, ja aidosti välittävä journalismi.

Muovipussi päässä mäkeä alas

Kannatti herätä tänäänkin! Jäin haltioituneena tuijottamaan spåran ikkunasta kun fillaristi ajoi pyörätiellä alamäkeä - läpinäkyvä muovipussi päässä! Ja uskoakseni siis pussi oli päässä viimasuojana.
Jouduin hetken aikaan räpyttelemään silmiäni, jotta ymmärtäisin mitä oikeasti näin. Aivan mahtavaa kokeellisuutta! Tyypillä oli kyllä ihan pipo siellä muovipussin sisällä..mutta höyrystä tai kuvioinnista johtuneena, en yhtään pystynyt arvioimaan kuinka hyvin sen pussin läpi oikeasti näki. Alamäki jyrkkä - ilma kylmä -minkäs teet!
Lämmintä laskiaistiistaita!

Perheviikonlopusta

Ihmisten pitäisi viettää enemmän aikaa eri-ikäisten ihmisten kanssa. Tai ystävystyä eri-ikäisten kanssa. Se on niin virkistävää, ja pitää hereillä!
Olemme Maikkiksen kanssa "henkisesti adoptoineet" lapsen(10 v). Tänä viikonloppuna oli perheviikonlopun vuoro. No heiii, kaikki muutkin viettää aina perheviikonloppua. Nyt oli meidän vuoro. Lapsi tuli lauantaina kahdelta ja lähti tänä aamuna. Olisi se kauemminkin voinut olla.
Käytiin shoppailemassa(yllättävän uuvuttavaa kun pitää katsoa joka hylly ja joka ikinen tavara hyllyllä), lintisllä talviriehassa ja intialaisessa syömässä(lapsi sanoi ettei kannata varmaan tuoda lapsia sellaseen paikkaan). Leffaksi valittiin Little Miss Sunshine. Lapsi olisi halunnut nähdä amerikkalaista hapatusta. Ei käynyt. Voi katsoa sitä sitten täysi-ikäisenä.
Hyvä leffa. Kaikkien mielestä. Mutta mitä sanot lapselle kun lapsi vakavana kysyy että "miten sinun mielestäsi loppu oli onnellinen"? (kun kaikille oli tragikoomisesti käynyt huonosti)
Netistäkin tuli suosittu ohjelmanumero. Paitsi että Jaken piti tulla ottamaan palomuuri pois koneelta jotta pääsi Habboon, ja nyt ihan uusin huippusuosittu saitti on Stardolls! Siis eiiiiiikä

mikä saitti! Musta tuntuu että nyt on puettu kaikki maailman julkkiset kaikkiin mahdollisiin asuihin..(ei, niitä alusvaatteita ei saa riisuttua)
Maanantain viisaus loimaan lapselta: Riita luo sopua.

Lauantaiseurana Jykä

Hannu Lehtilän Lauantaiseura on ihana ohjelma. Pulssi laskee ainakin 10 lyöntiä minuutissa kun Lehtilä matalalla äänellä artikuloi asiallisia kysymyksiään.
Tänä lauantaina vieraana oli Jyrki K, puoluejohtaja. Piti oikein keskittyä ajan kanssa katsomaan että mitä Jyrkissä on tai ei ole. Jykänkin ääni tuntui madaltuvan asteen Lehtilän haastattelussa mutta kun avasi silmät ja katsoi innokasta, koulupoikamaista hahmoa, jolla on koko ajan kasvoillaan hieman liian tsemmpimäinen smaili...Teki mieli huokaista. Voi Jykä..balettikoulustako tuo ryhti jäi.. Mutta koska itse olen sitä mieltä, että jos ei ole mistään muuta kommentoitavaa kuin ulkonäöstä, kannattaa jättää kommentoimatta kokonaan, joten ryhdistäydyn ja keskityn sisältöön..
Katainen kertoo pikku vanhasti, että ihmisten kuunteleminen on ollut opettavaista. Jeee! Hyvä Jykä, sä oot niin oikeella tiellä. Ja hienoa että sanoit että ette välitä vaikka teitä on pilkattu. Koulukiusatun rooli aikuisena puoluejohtajana saa sinut tosin kuullostamaan hieman marttyyrinillittäjältä. Jatka nyt vain reippaasti opettavaista kierrosta, äläkä välitä! Jos et myöskään aina mainitsisi listaa siitä minkä ikäisenä olet minkäkin tehtävän vastaanottanut niin ehkä se ei niinkään korostuisi... Jyrki, oikeesti - sä oot ihan aikuinen jo.
VAI - nyt heräsi pieni pelko, onko niin että sinäkin olet hieman kriisissä? Mahdatko sittenkin kärsiä kahden kärjen taktiikasta ja pelätä että tässä on taas välivaalit meneillään... Onko oma roolisi sittenkin jäämässä jalkoihin, ja onko oma äänesi jäänyt kuulumattomiin..
Huolestuin myös kuin sanoit ettei sinulla ole mielipidettä mieluisimmasta hallistuskokoonpanosta(laitanko meiliä?) tai että mielestäsi Sauli Niinistä pelasti Suomen. (sauli niinistö pelasti suomen???)
Haluat että tehdään arvovalintoja, haluat että työtön ottaa työtä vastaan mutta et kyllä kertonut että mistä sille työttömälle saadaan se työ jonka voi ottaa vastaan..

..sivistys, suvaitsevaisuus, välittäminen..hmm..jykä, voisiko tuota järjestystä muuttaa?

Huikkaa ydinvoimalassa - jåå

Mikä noita ruotsalaisia vaivaa ydinvoimaloiden kanssa?
Niillä ole ollut ennenkään viinapäätä niin tarviiko sitä sitten dokailla ydinvoimalassa? Eikö riitä että laittaa nuuskaa huulen alle ja kansanmusiikin raikaamaan? Forsmarkin ydinvoimala ei ole ihan kärkipäässä turvallisia energialähteitä listattaessa mutta nyt niillä ongelmia myös Ringhalsin kanssa..
Mietitäänpä hetki. Ruotsalaiset ja ydinvoima...ruotsalaiset ja ydinvoima... Ja miten siinä rytäkässä käy suomalaisten..Iiihan hyvin varmaan. Niin kuin aina kun nämä tasaonniset kansakunnat kohtaavat. No, ehkä Hautala ja Lipponen voisivat laatia tästä sovussa yhteisen tilannetiedustelun höördyille.
No eipä olla noin osottelevia. Olihan itänaapureillakin nyt ongelmia ydinvoimansa kanssa. Balakovskajan ydinvoimala pysähtyi automaattisesti teknisen vian vuoksi.(eeeeh..) Että ei sitä osaa muutkaan. Vähän kuin ajelisi kännissä (onko joku muukin tapa?)Itämerellä isolla tankkerilla täydessä öljytonnilastissa.. Se voi sujua ihan Ookooo - tai siinä voi päräyttää vähän karille.

Itämeri on maailman saastuneimpia merialueita. Se on hyvin haavoittuvainen johtuen mm. seuraavista tekijöistä: mataluus, pieni vesimäärä ja huono veden vaihtuvuus. Itämereen tulee uutta suolaista happipitoista vettä vain satunnaisesti kapeiden Tanskan salmien kautta suolapulsseina sääoloista riippuen.
Suomenlahti on rehevöitynein alue, jolla on ajoittain runsaasti hapettomia pohjia.

Friday kohmeessa

Huuh, eilinen asiakastapaaminen ei mennyt edes myöhään. Kotona jo kahdelta. Eläköön monen tunnin yöunet.. Tuskaa on lisännyt töissä myös Radio Novan kuunteleminen. Olen varma että sössötys jota kanavalla kutsutaan yliarvioiden juontamiseksi, ja sama kuukaudesta toiseen soitettu "hittikavalkadi menneiltä vuosilta" tekevät hallaa aivomassalle. Yritän bongata asiakkaamme mainosta ja mutta Nova tekee itse kanavansa kuuntelemisen todella vaikeksi.

Käykää täyttämässä Ylen vaalikone, ja palataan aiheeseen ensi viikolla.


Maailman rohkeimmat miehet:
Mies joka tulee myöhään kännissä kotiin, peitetty huulipunan jäljissä
ja haisee naisen parfyymille, ja läpsäyttää vaimonsa takamukselle ja sanoo;
"Olet seuraava, läski!"
**
Nainen oli ostoksilla paikallisessa S-marketissa ja poimikauppakoriinsa 2 litraa maitoa, rasiallinen kananmunaa, 2 litraa tuoremehua, salaattia,tomaatteja ja kahvipaketin.
Ulko-oven vieressä oli juoppo tarkkailemassa naista kun hän nosti tavarat kassan hihnalle.
Hetken jälkeen juoppo lausui: "Oot varmaan sinkku."
Naista säikähti hieman, mutta häntä kiinnosti myös tietää miten juoppo oli voinut tietää hänen sosiaalistatuksensa, koska hän oli todellakin sinkku. Hän tarkasti nopeasti ostamansa tuotteet, mutta ei löytänyt niistä yhtään merkkiä, mikä olisi voinut paljastaa häntä sinkuksi.
Loppujen lopuksi hänen oli pakko myöntää juopolle: "Niin olen, mutta
mistä tiesit?
" Koska oot ruma."

Rappukäytävässä tapahtuu

Normaali ihminen vastustaa muutosta. Ja syystä. Vanha hyvä - muutos paha. Aina kun sekoitetaan pakkaa, jotain menee pieleen tai ainakin tulee hankalaa. Siksi on aivan ymmärrettävää yrittää pitää kynsin ja hampain mukavasta menneestä kiinni. (esim. riittaväisäsen hiustyyli). Sama ajatus käväisi siis mielessäni kun kuulin kolinaa rappukäytävästä ja kävi ilmi, että saan uuden naapurin, juuri kuin olin pääsemässä nirvanamaiseen nukkumalähiöfiilikseen.

Ja eilenhän jo alkoi tapahtua. Ovinorsuni oli lattialla. Naru katki ja fantti permannolla. Whatthewock??! Onko uusi naapurini norsuvihaaja? Inhoaako hän oranssia? Kokeeko hän ovikoristeen uskonnollisiksi tunnuksiksi? Vai olikohan hän vain kade ihanasta sävy/sävyyn toteutetusta eteiskokonaisuudesta, josta Inno-Markokin voisi olla ylpeä..?
VAI onko syy kuitenkin muualla, kiinnittyykö huomio nyt väärään kohteeseen?? Oliko kenties kuitenkin eilinen puhelinluetteloiden tuoja suivaantunut siitä ettei taaskaan ovi avautunut, ja kun hän raivonsa tunnoissaan on paiskonut luetteloita erikseen postiluukusta, on hän samalla "vahingossa" tempaissut myös elefanttini mäkeen.

Arkeeni on kajottu. Nyt todellakin seuraamme tilannetta.

Alla hjärtans dag

JeeJeeJeeJeeJeeJee! Ihania nää juhlapäivät!

Nyt on yhteistyökumppanin tuoma munkkipossu syöty(eläköön massakausi) ja Ystävänpäivä-tervehdyksiä kiljuttu. Ja varmuuden vuoksi ihan runonmitassa persoonallisesti:

Kolme sanaa Sinulle, ole Ystis minulle.(ja muillekin).

Halei ja pusui ja hyvää mieltä!

Ovikello soi

Sain olla kahden asunnon rappukäytävämme ainut asukas parisen kuukautta. Kahden kuukauden aavemainen hiljaisuus johti siihen että reagoin kärppänä kun kuulin rappukäytävästä uusi ääniä. Naapuriin ilmiselvästi kannettiin tavaroita. Muutto! Mustasukkaisena reviiristäni sammutin tv:stä äänet ja kuuntelin valppaana asuntooni kantautuvia kolahduksia. Korva lähestulkoon liimattuna oveen.
Koska olen hyvin kasvatettu metropoliitti ja sydämellinen ihminen, räväytin huoneistoni oven auki ja hihkaisin reippaat "Hei heit". Pipopäinen keski-ikäinen mies jähmettyi paikoilleen ja sai nyökättyä toiseen avoimeen oveen päin, josta uusi naapurini tuli esittäytymään. Nuori nainen, oikeastaan tyttö, hymyili suhteellinen avoimesti ja sanoi selkeästi nimensä. Ystävällisesti, hyviä käytöstapoja osoittaen sanoin, että soittaa vain reippaasti ovikelloa jos tarvitsee jotain.
Tänään soi ovikello. Reippaasti. Minä jos kukaan tunnistan reippaan ovikellon soiton. Uusi naapurini sanoi nolona että tarvitsisi jo apua..Avaimet, nuo elämän pikku riiviöt heittävät joskus kapuloita rattaisiin. Tällä kertaa asunnon abloy-avain oli juuttunut auton lämppäritolppaan.(hmm..?). " Voi hei sattua iiiiihan kelle tahansa "
Jäämme taas mielenkiinnolla seuraamaan miten tilanne kehittyy. Tuleeko tytöistä ystäviä, säilyykö naapurisopu, vietetäänkö rapussa yhteisiä juhlia vaiko alkaako titaanien taisto kulmien mimmeydestä.

Kansalaisvaikuttaminen ja nettiadressit

Internet on saanut kansalaisvaikuttamiseen puhtia. Ennen sähköistä verkottumista piti aktivistin kiertää turuilla ja toreilla pakkasessa nimiä anelemassa, nyt voi jokainen koti- tai (useinmiten) työkoneeltaan käydä antamassa nimensä tärkeäksi kokemalleen asialle adressit.com:ssa.
Ja nimiä kerääntyy. Ainoastaan Hollannin Pedofiilipuolueen kieltämiseksi kerätty adressi on saanut enemmän nimiä kuin eräänkin naisen avautuminen. Tosin - esim. suomen turussa Hollannin puoluetta suositumpi ja tärkeämpi aihe oli 7 päivää -lehden boikotti; koska lehti oli julkaissut euroviisuvoittajastamme kasvokuvan.

Kansallisella tasolla huolemme yhteisistä asioista jakautuu mm. seuraavasti:
Susan Kuronen - lopeta se avautuminen saatuja nimiä: (41324)
Samalla adressilistalla VÄHEMMÄN ääniä ovat saaneet mm.
Raiskauksille kovempi tuomio!(22128)
Lähihoitajille paremmat palkat!(4174)
Hätätekstiviestien lähetys numeroon 112 oltava mahdollista pian/Nödtextmeddelanden till nummer 112 måste vara möjliga snart (4116)
Pedofiileille rankemmat tuomiot(2514)
Lapsiperheet pois köyhyysloukusta(929)

Samat kansalaisvaikuttajat katsovat Salattuja elämiä, lukevat Katso ja 7 päivää -lehtiä, pitävät Joonas Hytöstä toimittajana - ja valittavat ettei maamme asioita hoideta.
Onneksi nettiadressi on yksi avoin kanava lähempänä tavallista kansalaista.
Kouluja lakkautetaan, vanhuksia pidetään samoissa vaipoissa laitoksissa, ihmisiä nukkuu öisin pakkasessa. Ulkona. Ja mitä meillä on adressilistan kärjessä.
Ei ainakaan kohdennettu asuntopolitiikka, syrjäytymisen ehkäisy tai tasa-arvoinen perusturva.

Käytiin oikein lounaalla - Hna & Jake 4ever!

Sain tiedon ystävieni naimisiin menosta blogista. Kävin läpi eri puolueiden ehdokkaiden sivuja ja heidän linkkejään joista löytyi Hnnan toinen blogi; Säädöt sekaisin - ja sitä klikkaamalla minua informoitiin, että synnissä eläminen oli loppunut ja noudatetaan säädyllisiä ja sovinnaisia yhteiskunnan normeja!

IHAN KREISIT ONNITTELUT KUMMALLEKIN !

ja sitä skumppalasia odotellessa...

Tai sitten käydään vaikka ihan oikein lounaalla.

Kuka pelastaisi suomalaisen miehen?

Suomalainen mies on kriisissä. Suomalaisella miehellä on vaikeaa. Jo jussu pöyhönen vuosia sitten puki sen sanoiksi, mitä moni mies ajatteli; miehen pitää olla tuollainen ja tällainen, ja vielä tuollainen ja sellainen - eikä sekään riitä. Mikään ei tänä päivänä riitä.
Mikä on suomalaisen miehen rooli tässä ylivaativien feministisinkkunaisien ja itsetiedostavien ja laatutietoisten vaimojen ristitulessa? - Saako mies enää missään olla mies ja mitä se tänä päivänä edes merkitsee?
Naiset vievät opiskelupaikat, työpaikat ja luottamusmiespaikat. Nykynainen käy töissä, vaihtaa itse lamppunsa ja ostaa Bauhaussista akkuporakoneen. Käy hedelmöityshoidossa ja hankkii lapsen, ostaa seksivälinekaupasta kivan värisiä, juuri oikein muotoiltuja täsmäkiihottimia ja viettää laatuaikaa ystävättäriensä kanssa. Nainen määrittelee lait, säädökset ja aikataulut. Pyörittää maailmaa omasta suppeasta näkökulmastaan ja jättää miehen pyörimään jalkoihinsa.
Mitä tekee mies? Yrittää enemmän ja saa kiitosta vähemmän. Hukkaa itsensä, tarpeensa ja on onneton.
Eihän sen näin pitänyt olla? Kaukaisissa mielikuvissa haaveet perheenpään roolista, jota rakastava perhe ihannoi. Pikkupoikana muodostettu tarpeellisen miehen mielikuva on murentunut ja tilalle on tullut pirstaloitunut kuva ristiriitaisista vaateista kaamean paineen alla.
Mitä mies voi tehdä? Toisista tulee absolutisteja, toisista himourheilijoita, toisista tekstiviestillä naisia jättäviä pääministereitä, toiset antautuvat naisten riepoteltaviksi..ja toiset surevat yksin ahdistavaa kohtaloaan autioissa asunnoissaan jossa kaikuu vain kymmenen uutiset ja ilmaisjakelukehtien kolahdus.
Mutta suuri kysymys jää; kuka pelastaisi suomalaisen miehen?

Perjantain pariskuntameili - rakkautta ilmassa

Koska eräänkin (hetero)naisen postilaatikkoon putkahti innokkaalta pariskunnalta ehdotteleva sähköpostiviesti, eli näin perjantaina on rakkautta ilmassa. Ja rakkauden viestejä on hyvä jakaa kanssaihmisten kanssa. (vähän kuin s kuronen). Tuntematon pariskunta lähestyy ainoastaan vapaata ja fiksua miesseuraa etsivää naista näin:

Hei
Istusimme tv huoneemme sohvalla. Sinä meidän keskellä. Laskisin käteni polvellesi. Jp hyväilisi niskaasi. Suutelisimme, JP suutelisi sinua ja kaikki vuorotelle toisiamme. Hyväilisin olkapäitäsi, rintojasi, vatsaasi. Liukuisin alemmas, samalla nostaen hiukan hamettasi. Hellästi käteni kulkisivat kaikkialla vartalollasi. Suutelisin reisiäsi. Pehmeästi riisuisin stringisi pois. Suutelisin vatsaasi, siirtyen yhä alemmas kunnes löytäisin klitoriksesi, jota hellästi suutelisin. Kielellä ympäri, edes takaisin kiihoittaisin sinut aivan kosteaksi.> > Vaihtaisimme paikkaa ja tekisit minulle samoin. Olisit polvillasi edessäni. JP hyväilisi niskaasi, selkääsi, peppuasi. Hän siirtyisi taaksesi. Työntyisi sisääsi, ensin hitaasti tutustuen ja sitten yhä nopeammin...> > Miltä kuulostasi? Olisitko mukana? Saitko punan poskillesi?? ;-)

Rakkauden kieli on kaunis. Ja suppea.
Tämän jälkeen emme palaa näihin. (toimitus tosin varaa oikeuden muutoksiin)

Hämmentävä lukijakartoitus - jeee!

Pieni pysähdys tähän kohtaan(ns räpäytystauko) ja SUPERTERKUT kaikille tämän blogin kahlaajille ja kommentoijille. Kaiken alkaessa huonosta vitsistä(tämä linja on pidetty) en ajatellutkaan, että tästä kehkeytyisi näinkin sekaisen hauska kokoelma osallistumisia.

Jos yhtään lohduttaa, et ole täällä yksin. Et siis ole ainut jonka arvostelukyvyssä hieman heittää vaan, Googlen "sinne päin" kävijämittari kertoo Norppa-blogista seuraavaa:
päivittäinen kävijämäärä esim. tällä pakkasta huurruttavalla viikolla on noin 55 henkeä, ja kaikkineen klikkauksia on n. tuplat. Viikonloppuisin (kun on muutakin tekemistä) kävijämäärä laskeekin hieman yli pariinkymmeneen.
Ja maantieteellisyys! Suurin osa piipahtelijoista(67%) on Helsingistä. Mutta, yllis, yllis - kunnostautuneita ovat olleet myös Stockholm, Lund ja Mariehamn! Tällä viikolla useampi klikkaus on tullut Porista, Oulusta ja Loimaalta (terkkuja äiskälle - muistathan että kaikki tyhmät kohdat ovat todella sepitettyjä). Myös USA:n San Leandrosta on useampi klikkaus, josta epäilen bloggeriksi Ann-Maryä joka jätti taakseen Leppävaaran ja syöksyi huimiin seikkailuihin opintojen pariin!
Viime vuonna Minkki P sai parhaimman blogin lukijan palkinnon koska innokkaita lukuviestejä tuli heti alusta alkaen, ja joulun tietämillä tuohtunut sähköpostiviesti siitä että blogin päivittäminen oli jäänyt kuulemma aivan liian vähäiselle. Hna ja Maikkis ovat myös olleet aktiivisia kommentoijia,ja Isku on tarkkaan seurannut blogin elämää. Myös oko-boysit hyppäsivät kelkkaan kiitettävää vauhtia. Listoilta kommentoijista löytyy myös vanhoja artic-tuttuja Miihkis, Ruis-Konsta ja Annette. Ja kuulemma myös kauppaopiston upeat naiset P ja W jaksavat käydä ihmettelemässä Loimaannorpan epämääräisiä kommentteja. Unohtamatta etu-töölöä tai djgaylordin4000 sivustoa, jonka kautta myös uusia piipahtelijoita on päätynyt tälle foorumille.
Järjettömän hauskaa, että osallistutte! Mä lupaan yleistää vielä enemmän, käyttää logiikkaa vielä vähemmän ja esittää kommenttini entistäkin subjektiivisemmin!
Tähän loppuun nimenhuuto? Klikatkaa commentsia ja kirjoittakaa nimenne/nimmerkkinne ja "hep!" ;) (kyllä, jussi voi kirjoitta anonoymus)

Kiitos kiittämisestä

Voi hyvänen aika!
Töissä. Ovikello soi. Lähettipalvelu toi kukkia. Mulle! Pomo parka erehtyi menemään avaamaan oven ja joutui kantamaan kukat pöydälleni; sanojen saattelemana; "mitä sä muka nyt oot tehnyt?"
Olin hämmentyneenä kukkapaketti sylissäni - ja loppuporukka työjengistä huuteli kaikkea väliltä kesähäät ja syysvauva... Erityistä hilpeyttä herätti myös kasvojeni hieman punertavaksi muuttunut väri, koska(yllis, yllis) kukat eivät ole osa joka päiväisiä huomionosoituksia ja - kaikki tuijotti.

Tuota. Ehkä kannattaa valittaa, ja ehkä kannattaa jaksaa olla vähän aikaa ihan maansa myynyt surkee sairastoipilas, jos sitten ne kivat päivät on sellasia että "Hei, tässä ois sulle liioitellun kokoinen puska ruusuja!! "
Kiitosta saa ja tulee annettua liian harvoin. Usein tulee ajateltua mutta aina ei muista sanoa sitä ääneen. Tämä päivä muistuttaa siitä varmasti taas pitkään.
Iso Kiitos kiittämisestä S ja onnittelut!
Se mitä ihminen ajattelee itsestään ratkaisee hänen kohtalonsa.
Henry David Thoreau

S Kuronen M Vanhasen vaalisympatia apuna

Minkki P laittoi eräänä päivänä tekstarin: kumpi on tyhmempi S Kuronen joka julkaisee tarinastaan kirjan, vai S Sievinen, joka poseeraa alasti hymyssä? Nopea äänestys työmatkabussissa osoitti että enemmistä kallistui S Sievisen puoleen. Se joka saa älyttömyytensä käännettyä todelliseksi taloudelliseksi voitoksi, on fiksumpi ja kaiken kerralla paljastaminen on vaan niin tyhmää.
Tänään MTV3, nuorekkaasti maikkari, aloitti seitsemän uutisten tekstinsä sillä että S Kurosen mediapeli saa jatkoa. Ja vasta sen jälkeen että M real irtisanoo 600 henkeä. (keneltä se suhteellisuuden taju puuttuikaan??)
Kuka tekee mediapelin? Ei se ole tyhmä kuka pyytää, vaan see joka maksaa.
Jos yksikään median edustaja EI olisi paikalla kun S Kuronen julkaisee kirjansa kannet..ei kyseistä "mediashowta" olisi. Tänäänkin on ympäri Suomea ollut lukuisia tiedotustilaisuuksia ja paljon uutisoitavaa erilaisista hankkeista, tapahtumista tai vaikkapa ihan tylsästi maailmantilanteesta . Olisi todella helppoa jättää menemättä S Kurosen kirjankansien julkaisutilaisuuteen, ja jättää kokonaan kyseinen kirja noteeraamatta.
Sorry vaan Matti mutta olisi ehkä kannattanut jättää sekin nainen muulla kuin tekstiviestillä. Mutta kuten uustisissa tätä tärkeää asiaa kommentoinut miespuheviestinnän professori sanoi, "suomeen tällainen tyyli ei oikein sovi vaan saattaa kääntää sympatiat vastapuolen suuntaan.
Hyvä, hyvä Matti - seuraava sympatiavosu vaan kierrokseen ennen maalisvaaleja!

Ilmaista hoitoa ja pään huminaa

Eilen tuijottaessani apteekissa mainosmonitoria pään humistessa, mietin mitä jos todellakin olisi niin että päättäisimme verorahoistamme, ja siitä kuka saa apua ja kuka ei, ja kuka on sen ansainnut, ja keneen käytettynä se menee hukkaan. Tyyliin, norppa, mä en halua että sun antibioottikuurista annetaan sulle yhtään alennusta verorahoista koska sä itse oot kuukauden aikana kaksi kertaa mäessä, ja olet itse aiheuttanut sairautesi.
No hyvä on. Lähdetään tuolle linjalle. Kukaanhan ei koskaan halua maksaa muiden mistään. Ei muiden sossukäyntejä eikä muiden tukia eikä muiden avustuksia. Usein kuulee että eniten maksajia ärsyttävät itseaiheutettu köyhyys, itseaiheutetut mielenterveysongelmat tai itseaiheutettu syrjäytyminen.
Otetaan sitten vaikka itseaiheutettu tupakoiminen. Voidaan kai olla jo sitä mieltä rankasti yleistettynä, että tupakoinnilla ja syövällä saattaa olla linkki toisiinsa.
Hesarissa luki tänään että Kalliosta saa ilmaista apua tupakoitsijoille. Ilmaista?Mitääh? Mistä lähtien julkinen terveydenhuolto on ollut ilmaista, tai edes puoli-ilmaista tai edes käytännössä edullista. Tupaikoitsijoiden ilmaisvastaanotto maksaa 100 000 euroa. Siis itseaiheutettuun tupakointiin saa ilmaista apua.
Hyvähän juttu se on mutta leikittelin pään humistessa, että mitä jos itse haluisinkin että samainen puolimilliä laitettaisiin syrjäytymisvaarassa olevien lasten tukemiseen, jotta mun ei sitten myöhemmin tarvis maksaa 10 miljoonaa siitä kun ne kaikki asuu laitoksessa.
Että jos ihan oikeasti otettaisiinkin todella kylmä linja ilman mitään sosiaalista ja moraalista järkikehystä ja asettaisiin ehtoja ja kannustimia parenemiseen. Julkinen terveydenhuolto ja julkiset palvelut maksavat. Ne pitää tuottaa, hallinoida ja järjestää. Olisi myös suotavaa että ne olisi resurssoitu tarpeen mukaan niin etteivät kaikki niiden parissa työskentelevät palaisi joka vuosi burn outiin.
Meillä on paljon elintasoon liittyviä tauteja jotka aiheuttavat järjettömät kustannukset yhteiskunnalle.Tämä ärsyttää yleisesti paljon vähemmän kuin esim. se että asunnottomille rakennetaan asuntola ihmisten ilmoille. Voisiko myös kritisoida elintasopossukoiden tauteja ja itsehoitoa? Saako resursseja kuormittaa turhaan miten paljon haluaa? Esim. jos ei noudata ilmaisessa terveydenhuollossa annettuja ohjeita liikunnan ja ruokavalion suhteen, niin voisiko kynnystä julkiseen terveyspalveluun nostaa..?
Sydänliitto: testaa sydämesi kunto
Perinteiset elintapakysymykset - tupakoimattomuus, terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta ja painonhallinta – ovat keskeisiä tekijöitä paitsi sydänsairauksien myös kaikkien valtimosairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Samalla nämä terveelliset elintavat ehkäisevät monia muitakin kroonisia sairauksia, parantavat toimintakykyä ja lisäävät hyvinvointia.

Antibiootteja ja avautuminen

Selailin muutamia blogeja ja ilmeisesti on tapana kertoa mikä erityisesti pännii. Tämän kaltaiset avautumiset ovat mielenkiintoisia, etenkin jos lukija välittää. Henkilökohtaisesti on vähän vaikea kuvitella, että kiinostaisi. Mutta avaudutaan.
Flunssani on kestänyt nyt kuukauden. Ei tennistä, ei lenkille eikä jumppaan. Saikkupäiviä ja sinnittelyä. Pään huminaa ja uskomaton väsyminen. Sunnuntaina oli viehättävä huomata että jopa ulkovaatteiden päälle laittaminen sai pään mukavasti kieppumaan ja pulssin nousemaan. Kunnes tajusin ettei tämä olekaan mikään normaali su-olotila, vaan ole viettänyt lauantai-iltani täysin tervehenkisesti, ja oloni pitäisi olla täysin päinvastainen!!
Kävin lääkärissä. Aivan turhaan. Tai antibiootithan tuli ja kehoitus että tuu sitten uudestaan jos toi ei mee ohi. No nythän mä jo olin siellä, eikä tää ole mennyt ohi!!
Sattuu silmät, niska, lihakset ja on tuskaista olla. Mitä vielä pitäisi olla? Nii just. Kuumetta. Jos ei ole kuumetta on terve. Ja voi mennä töihin. Koska se että huimaa ja sattuu puhuessa keuhkoista, ei ole niin haitallista. Jos mä olisin terve, mä lähtisin heti lenkille, varaisin tennisvuoron ja menisin salille, ja tekisin sata vapaa-ajan projektia joihin ei nyt vaan pysty keskittymään täysillä. Enkä todellakaan kävisi huvinvuoksi terveyskeskuksessa.
Eli niiiiiiin wää wää ja vali vali. Kannattaisko levätä? Kyllä kannattais. Ja levätty on. On levätty jopa niin paljon ettei enää jakseta levätä. Levätty on ihan vyöryinä. Ja kuumaa teetä on vedetty niin paljon, että pelkään etteivät kiinalaiset ehdi kasvattamaan uutta tätä vauhtia. Mutta ilmeisesti lepäämisen jälkeenkään ei saisi tehdä mitään vaan pitäisi vaan..hmm..olla? Ja kuka pystyy vaan olemaan. Ei kukaan. *vali, vali*

Päivän linkkivinkkinä: Victoria Beckhmanin blogi
(klikkaatte kuitenkin)

Tuulaliina Varis -Loimaalta

Koska erästäkin naista usein pyydetään mainitsemaan kuuluisia loimaalaisia niin blogi jatkaa heidän esittelyään.
Runebergin päivän kunniaksi, yksi runebergin palkinnon saanut.

Monipuolisesta tuotannostaan Tuulaliina Varis on saanut sekä journalisti- että kirjallisuuspalkintoja. Valtion tiedonjulkistamispalkinnon hän sai vuonna 1994, Marja Liisa Vartio-palkinnon 1996 ja Runeberg-palkinnon 2000.

Tuulaliina Variksen ensimmäinen romaani Maan päällä paikka yksi kertoo vahvoista naisista kolmessa sukupolvessa. Minäkertoja on Ulla, toinen Elias Suokon ja Palosen Ainon kaksostyttäristä. Ajallisesti kuljetaan ristiinrastiin viime vuosisataa, autonomian aika keisareineen ja elementtitaloja rakentava nykyaika, Ullan vuosilukuihin sitomaton aikuisuus asettavat kerronnan rajat. Ulla, Leena ja Aulikki ovat syntyneet sota-aikana, heidän nuoruutensa – kirjan kerronnallinen keskipiste osuu 50-luvun alkupuoliskolle, ja sen ajan nuorison elämästä Tuulaliinana Varis antaakin eloisan kuvan.

ps. "Esiäiti kellarissani ja muita juttuja" vuodelta 1993 on Tuula-Liina Variksen esikoisteos. Variksen kirjallisuuden tyypillisiä elementtejä ovat sujuva kerronta ja onnistunut sisäisen puheen kuvaus. Elämisen arvoja ja ehtoja, valtaa ja rakkautta, hän pohtii usein läheisen ihmissuhteen kautta, lukijan ennakkoasenteilla leikitellen. Fiktiivinen muistelma "Kilpikonna ja olkimarsalkka" kertoo hänen ja Pentti Saarikosken myrskyisästä avioliitosta. Tämä kirja on ollut Runeberg-palkintoehdokkaana vuonna 1994

Päivän linkkisuosituksena:Älyköt keskustelevat Radio Helsingin keskustelupalstalla yliarvostetuista kirjoista.

Panomies puutteessa - Hyvää Runebergin päivää!

Runebergin päivän kunniaksi kulttuuria.

Runoilijaesittelyssä: Esa Hirvonen

Panomies puutteessa

Onnesta ja rakkaudesta
minulla ei ole paljon sanottavaa.
Olen paska jätkä.
Pummi ja diiva.
Pystyn juomaan kaksi viikkoa
ilman rahaa, ilman käsiä, jos on tarvis.
Minulta on turha odottaa moraalista krapulaa,
katumusta syrjähypyistä, mustasukkaisuutta,
ymmärrystä syyllisyydentunnolle.
Olen leuhka jätkä.
Ylpeä ja onneton.
Kymmenen vuotta olen kuunnellut kapakoissa,
että tuosta pojasta tulee vielä jotain.
Olen niin hyvä sängyssä ja töissä.
Vaikka kirjoitan hyvin,
kuvittelen vielä enemmän.
Olen kaunis jätkä.
Panomies ja puutteessa.
Olen halvimmista räkälöistä, taiteiden yöstä,
meren rannalta, rikkaiden bileistä
turhaan etsinyt vertaistani naista.
Otan tyydytykseni niiltä,
jotka sietävät minua
yhden yön tai useamman.

Esa Hirvonen

Esa Hirvonen (s.1969) on Turusta kotikaupungin löytänyt reissumies ja runoilija. Hänen esikoiskirjansa Harlem ilmestyi 2001. Vuotta myöhemmin valon näki palindromirunokokoelma Takana kapakan akat.
kuva täältä
Kannattaa tsekata.

Pila se on käytännönpilakin - pähkinällä

Olin laittamassa kotona hanskoja patterille kuivumaan. Ne olivat kastuneet pienimuotoisten mäkikontaktien jälkeen, ja kuinkas ollakaan, sieltähän tuli..ööö..saksanpähkinä! " Ohhoh - mistäs se sinne hanskaan on tullut - varsinainen mysteeri !" Etenkin kun yksi sellainen löytyi jo hassunhauskasti tossukasta niitä vaihdettaessa..ovelaa ja nokkelaa! Ja niiiiiin yllättävää!
Mutta samalla voisin miettiä mistä oli tullut kukkarooni edellisviikonloppuna hinauspalvelunkortti mitä itse en ollut sinne laittanut.. Tarpeellinen sekin sinänsä. Mutta onnittelut onnistujille. Enemmän näitä!
Laskeminen Vihdin alpeilla sujui kohtuullisesti. Taito ja tekniikka + selkäpanssari jäivät kotiin. Mutta iloinen ja reipas mieli tuli mukaan. Retken kohokohta, joka ikinen kerta, oli ehdottomasti hissin lähtö. Yhden kerran mut jätettiin hissistä alhaalle, toisen kerran matkan varrelle... Yhden kerran taas yritettiin kiilata hissireitiltä alas rotkoon(oko-boysit symppaa tässä kohdassa, 2h laatuaikaa on 2h laatuaikaa) mutta muuten tuli ihan kohtuullisia hissikeikkoja.

Lukkosepän kanssa lautailemaan

Elämänlaadun parantaminen on haasteellista.(palataan bussikatoksissa polttajiin myöhemmin) Uutena vuotena tehdään lupauksia ja uutena vuotena rikotaan niitä. Miettikää! Vasta neljä viikkoa kun päätettiin että tänä vuonna ollaan entistä kauniimpia, fiksumpia, hotimpia, hauskempia, innostavampia, kiinnostavampia, onnistuneempia. Ja ollaan myös oltu. Toinen tavoite oli pitää bussikortti tallessa ja ehkä myös kotiavaimet vähän useammin. Öö..bussikortti oli hukassa ekan kahden viikon aikana..lievästi. Tai siis ei tietenkään hukassa vaan ehkä vain lievästi missplaced, ja avaimiinhan eräskin nainen osti 12-vuotiaiden teinihevareiden käyttämän avainketjun (9.90 e).
MUTTA - aina paranee. Huomenna lukkosepän kanssa lautailemaan. " Postimies soittaa kahdesti, lukkoseppä ei kertaakaan. "Go girl go! Julistamme elämänhallinan ja perustavaalaatua olevan suunnittelun alkaneeksi. On helmikuu.

Ja lahajalista jatkuu. Koska eräät ovat töissä natsihenkisiä noita-akkoja, niin eräskin yhteistyökumppani(joka oli unohtanut tapaamisen), ja jolle soitettiin sametinpehmeän matalalla ja hyväilevällä äänellä, ja tiedusteltiin haluaako hän kuitenkin joskus tulla, tajusi paikata. Kaveri tuli. Toi mukanaan Aki Wahlmannin(parempi senkin kun ei mitään) keittokirjan JA bordeuxlaista. Jotkut tajuu.

Maikkiksella on näyttely! Must see!

SUKUPUUT - Maiju Kailan carborundum-töitä
Café Galleria
Westibyyli
Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A,
Helsinki
1.2.-28.2.2007
Ma-to 11-19, pe 11-16


Suomi
ja suomalainen elää metsästä. Metsä ja puut ovat merkinneet
toimeentuloa,
suojaa, ravintoa ja uskontoa. Puut ja niiden mystinen voima
elävät
suomalaisessa sukunimistössä.

...Haapa, Haapala, Haapanen, Kataja,
Katajainen, Katajamäki, Katajisto,
Katajavuori, Koivu, Koivukangas, Koivula,
Koivumaa, Koivumäki, Koivuniemi,
Koivusalo, Kuusi, Kuusikko, Kuusimäki,
Kuusisto, Lehmus, Lehmuskallio,
Lehmuskoski, Leppä, Leppänen, Mänty,
Mäntymaa, Mäntykangas, Mäntylä,
Mäntymäki, Mäntynen, Paju, Pajulahti,
Pajulehto, Pajunen, Pihlaja,
Pihlajamaa, Pihlajamäki, Pihlajaniemi, Tammi,
Tammilehto, Tamminen, Tuomi,
Tuominen, Vaahtera...

TERVETULOA!
yst.terv. maiju

Lasinalus postiin ja Ängel-pillerit naamaan!

Riemu oli taas suuri kun eteisen lattialle oli tipahtanut, KORTTI! Repeäminen oli täydellinen kun selvisi että lähettäjinä olivat itse Dj Gayhammond4000 ja Nestori 6000eiku9000. Kortti..tai siis lasinalunen, johon oli niitattu sokeriputkilo oli lähetetty Tahkolta klo 28.1. klo 17.00
Kynässä on ollut jotain vikaa koska kaikesta tekstistä ei aivan ole mahdollista saada selvää.
Ja Minkki P :n (joka voitti tiistain keilaukset ja sai poikien passit)ruotsintuliaiset oli ihkuja! Enkelipillereitä ja BlackDuck.Kyllä kannatti herätä eilen ja edellispäivänä! Mihin enää tarvitaan joulua?

Ensimmäinen rahankaivertaja suomessa oli nainen

Pave eli Paavo Lipponen(turvamiehet sucks) käväisi sukaisemassa pari kaskua ja avasi eilen Vantaalla kaupungimuseossa näyttelyn rahoista ja mitalitaiteesta.
Suomelle myönnettiin 4.4.1860 oma rahayksikkö, joka vastasi ruplan neljäsosaa. Ja hei Hops! Ensimmäinen suomalainen rahankaivertaja oli nainen!
Mutta siis kannattaa mennä, siellä on mm ensimmäistä kertaa suomessa esille vuoden -40 olympialaisia varten kaiverrettu juhlaraha, ja muutakin makeeta kamaa. (kaikkihan muistavat että vuoden 1940 kisaisännyys myönnettiin ensin Tokiolle mutta kun Kiina hyökkäsi Japaniin, Japani luopui kisaisännyydestä. Suomessa oli tuolloin vain 3,5 milj. asukasta ja se oli asukasluvultaan pienin maa jolle kisat oli koskaan myönnetty)
No mutta Vantaan näyttelyyn voi mennä myös tuijottelemaan erilaisia ansiomitaleja ja kunniamerkkejä, joista voi sitten kukin tykönään miettiä että mikä pukis just itseä ja millä ansioilla sen voisi saada..hmm..kotikaupunkinsa vankkumaton mainostaja tms..?
Ja pienenä lisähoukuttimena; Näyttelyn ainut kosketeltava taidemitali on Gynekololgisen seuran mitali...Niin. Ja siitä roikkuva varkaudenestolaite saa häivähdyksen omaisesti pohtimaan, että olisiko ollut mitään toista vaihtoehtoa kopeloitavaksi kosketusesineeksi.