Mietin juuri olenko voinut kolauttaa viikonlopun aikana pääni johonkin, sillä olen aivan fiiliksissä. Suorastaan euforinen. Tätä tunnetta on saatu odottaa. Ilmeisesti tunne johtuu kuitenkin eilisestä pitkästä lenkistä. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna pystyin hölkkäilemään pidemmän lenkin.
En tiedä ehtivätkö antibiootit jo tehoamaan yhdessä yössä mutta kun vasta viikkoa aikaisemmin mietin, että täytyykö koko yrittäminen lopettaa tältä keväältä, muutos on radikaali. Viikko sitten riitti kun juoksin muutaman kerran Töölönlahtea ympäri, sen jälkeen meni kävelyksi, eikä fiilis ollut kovinkaan voittajamainen. Eilen pystyin hölkkäilemään melkein kaksi ja puoli tuntia(2 t 20 minuuttia, näissähän asioissa ollaan tarkkoja). Vauhti ei ollut kova, eivätkä kilometrit viuhuneet mittariin mutta ensimmäistä kertaa tänä vuonna tuli sellainen olo että "kyllä tämä sittenkin tästä". Puolentoista tunnin jälkeen sykekin tipahti ja hölkkäily sujui melkeinpä jopa siedettävästi.
Tukholmaan on enää aikaa 55 päivää. Siinä ajassa ei tehdä ihmeitä. Tai ehkäpä juuri niitä tässä ajassa enää tehdään.
Mutta tällä hetkellä tekisi mieli syleillä koko maailmaa ja uusi innostus on nostanut päätään. Kelikin oli lauantaina aivan uskomattoman harmaa(kuten kuvista näkyy) ja tihkusadekin tuli niskaan. Mutta ei tuntunut missään. Oikeastaan innostuksen sijaan käyttäisin sanaa toiveikkuus. Innostusta ja motivaatiota on kyllä riittänyt mutta toiveikkuus alkoi jo olla minimissään.
Länsiväyläjuoksu
Helsinki City Run
Forssan Suvi-ilta
Espoon rantamaraton
eCross
6 kommenttia:
HYVÄ NORPPA!!! Sähän oot vetäny tollasen perus puolimaratoonin ihan tosta vaan pikku lenkkinä, eikä tunnu missään.
Rehellisyyden nimissä pitää kylläkin todetta, että tänään illalla alkoi kylläkin jo sitten tuntumaan muttei läheskään niin paljon kuin olisi voinut kuvitella. Ihme juttu. Mutta ensi viikonloppuna pari kilsaa pakettiin lisää!
Mahtavaa Norppa! Länsiväyläjuoksussa viimeistään nähdään! Aletaanko jo valmistelemaan after runia? :)
No nyt alustava suunnitelma on että nopee suihku urheilutalolla ja sen jälkeen Kilimiin syömään. Tosin - siinähän on eräillä aikaa vähän venytellä ja fiilistellä auringon paistaessa kun toiset tulee hiukan perässä :)
Jaa, vais niin. Meillä kun on nyt niin hieno terassikin ja grillit ja kaikki... ;)
Mut mähän taivun suunnitelmaan kuin suunnitelmaan! :)
Nora ei mikään estä kutsumasta teillekään. Järjestäminen on ihan yleisesti sallittua! :)
Lähetä kommentti