Ei vieläkään mitään. Päivä on jo kääntynyt puoleen, eikä uudella kansalaisella tunnu olevan kiire. Ymmärtääköhän hän tilanteen vakavuuden. Tämä saattaa olla ainut mahdollisuuteni päästä mukaan synnytykseen, ja kello käy. Jos tätä menoa jatkuu pitkäänkin, niin kaveri saa oman isänsä mukaan syntymäänsä, ja mikäs tarina se on jälkipolville kerrottavaksi.. Kysyn vaan.
Käykää muuten Minkki P:n blogissa äänestämässä ja kertomassa mitä haluaisitte lukea liikunta-aiheisesta blogista. Kerrankin saa toivoa, ja esittää mielipiteensä sisällöstä.
4 kommenttia:
Tänäänhän se olis ihan aprillipila, mutta huomenna olis sentään Helmisenkin synttärit… Ja isälle voi AINA sanoa, et tee viel vähän töitä.
Pieniä tuntemuksia ei sen suurempaa.. en hyppäis taksiin, mutta toivotaan et joskus kuitenkin syntyis..
No niinhän siinä sitten kävi, että lapsukainen koki turvallisemmaksi odottaa vielä aprillipäivän yli. *huokaus* Niin kuin sitä yrittää osallistua uusiin juttuihin ja olla lähimmäinen..
onneksi jännitystä elämään tuli sitä kautta, että kotiavaimet ja kukkaro henkilöllisyyspapereineen jäivät työpaikalle..
No mitä niillä edes tekee??!
Lähetä kommentti