Kaikkihan ovat tahoillaan jääneet aprikoimaan, "mitä tapahtui Lokki Joonatanille" ja ystävällisen Pelastajansa avustuksella sain uutisia LJ:n hoitopaikasta.
Kerrataanpa tapahtunut:
Takapihaltani löytyi siis siipirikko lokki. Joka kylläkin eleli melko tyytyväisen näköisenä sisarensa kanssa pihalla mutta ei pystynyt lentämään, joten poikueen toinen piti sille jatkuvasti seuraa. Myös emo eleli tiiviisti kaksikon lähellä.
Soitin muutaman kerran pelastuslaitokselle, jolloin ensimmäisellä kerralla he lupasivat tulla hakemaan siipirikko-sankarin pois.. toisella kerralla vastasivat että "luonto kyllä hoitaa". (tämä on tietyllä tavalla ymmärrettävää, koska vastaava palomestari ystävällisesti selitti että lokinpoikasia on Helsingissä yli 1 600 vuodessa, eivätkä he ehtisi muuta kuin hyysäämään niitä, jos jokainen lokinpoikanen olisi heidän vastuullaan) Tämä ei tietysti minua hirveästi minua lohduttanut koska juuri aiemmin minulle oli kerrottu että jos ei reagoi vuorokauden kuluessa loukkantuneeseen eläimeen..syyllistyy eläinsuojelurikokseen, ja jos lokinpoikasta ei saa hoitoon, on sen niskat väännettävä poikki.. Ja kun tämä kaikki tapahtui, fiilikset eivät muutenkaan ollut käyrän yläpäässä, eikä lokinpojan niskojen poikki vääntäminen ollut innokkuuslistallani ykkösenä. (vaikkakin ymmärrän kyllä, että eläin pitää lopettaa ennemmin kuin antaa sen kärsiä)
Mutta soitto pieneläinklinikalle(jotka eivät ota vastaan lokkeja), ja he antoivat henkilön yhteystiedot, joka Lahdessa ottaa vastaan loukkaantuneita lintuja. LJ metsästettiin pahvilaatikkoon, emon ja siskon pitäessä korvia raastavaa meteliä, LJ:n itsensä hyppiessä paniikissa pakoon ympäri takapihaamme.
Ja tästä kaikesta kiitos ystävälleni S:lle, joka hienosti ja urheasti hoiti koko asian.
MUTTA ASIAAN:
LJ:n siipi kuvattiin ja kipsattiin, ja kaikesta huolimatta, se parani oikeaan asentoon. Mutta koska kaveri ei ollut päässyt lentelemään,olivat lihakset surkastuneet. No sehän on selvä.
Nyt lintua ollaan sittem jumppautettu puolitoistaviikkoa, ja se miksi LJ oli pelastamisen arvoinen tulee seuraavaksi:
Lintu itse ei tyydy vain jumppatunteihin vaan jumppauttaa siipeään myös vapaa-ajallaan. Eli sankari on päättänyt parantua, ja ehkä myös aavistaa pienen mustahkon pilven leijuvan päänsä ympärillä. Se on parrannuttava, tai mörökölli tulee ja vie.
Henkilö jonka luona LJ ja kumppanit ovat, on hoitanut tänä kesänä pari sataa eläintä. Miettikää! Pari sataa! Ja luonnollisesti ehtii tekemään maksullista päivätyötään vain parina päivänä viikossa.
Tämä sai puolestani miettimään, että miten helppoa on vain heittää loukkaantunut eläin pahvilaatikkoon(ja sekin on jo ihan hemmetin vaikeaa) ja dumpata se jonkun muun huollettavaksi. Kaikki jotka ovat vähääkään olleet eläinlääkäripalveluiden kanssa tekemisissä, tietävät että ne eivät ole ilmaisia, ja moni itkee laskuista vaikka ne koskevat omaa perheenjäsentä, saatika sitten aivan vierasta lokkia, joka on vain tuotu postipakettina toisesta kaupungista..
Kuulemme LJ:stä ja Eläintenpelastajasta vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti