maanantaina, heinäkuuta 28, 2008

Ensimmäisen päivän kunniaksi

No niin.
Siinähän käy sitten niin, että kun tarpeeksi tekee, niin jotain aina vähän sattuukin. Ja tällä kertaa ovi läimähti kiinni ennen kuin avaimet ehtivät mukaan matkaan. *yks, kaks, kolme, neljä.. jne. ja voi vironperän persikka!* Vaikka kuinka monta kertaa laskisi kymmeneen, ovi pysyy silti kiinni. Pyöräilykypärä päässä pihalla, sekä koti- että pyöränavaimet samassa nipussa, ja sitä rataa.
Päivä olikin muuten mennyt melko seesteisesti, siis ensimmäiseksi työpäiväksi. Tuntui jopa ihan mukavalta mennä ja olla. Salasanojen muistamisessa meni tietysti hetki mutta keskimääräisesti luisti ihan reippaasti.
Mutta tietysti ulos tullessa auringon paisteeseen oli vähällä tökkiä. Jarrut pohjaan ja Kaivarin rantaan hetkeksi vetämään happea ja aurinkoa. Kengät pois jalasta. Uskomatonta miten kenkien jalassa pitäminen tuntuukin niin..no, kenkäiseltä kun nelisen viikkoa on tassutellut menemään millä sattuu. Siis kultasandaleteissä ja paljain varpain.
Ja miten kävi. Kun sitten koko päivän oli keskittynyt äärirajoilleen ja sopeuttanut itsensä yhteiskuntaan, käy näin. Oman kodin ovet sulkeutuvat.Turha kai kertoakaan että vara-avaimet olivat sisällä. Tähän liittyy myös tietenkin se että piti kiirehtiä ystävän luokse uutta puoliksi loimaalaista tyttövauvaa katsomaan. Tosin, seuratessani myös heidän pientä poikaansa, epäilen että lapset, joiden toinen vanhempi on loimaalainen;ovat 2/3 loimaalaisia. Toiset piirteet vain periytyvät paremmin kuin toiset. Sympaattinen pikku mies. Energinen - mutta sympaattinen. Ylös alas ylös alas ylös alas ylös alas voi hyppiä kaksi tuntia putkeen.
Entä mikä sitten neuvoksi? No meillähän on tietysti huoltoyhtiö, joka päivystää klo 16.00 asti. Tämän jälkeen kaikki on extra-kallista huvitteluaikaa. Kello 16 jälkeen ovimiehen käyttämisestä saa maksaa 40 euroa. En voi ymmärtää, että aamu seitsemältä, saman huvin saa kympillä. Eli kello 17.00 homma maksaisi nelinkertaisesti mutta seiskalta, joku aamuvirkku tulee kymmenellä eurolla avaamaan oveani. No, olisi hinta mikä tahansa, mielellään sen omaan kotiin sisäänpääsystä maksaa. Nyt vain tällä kertaa, ihan vain periaatteen vuoksi, päätin sinnitellä yön yli, jotta saisin palvelua neljä kertaa halvemmalla kuin edellispäivänä. Sitähän voi ajatella vaikka olevansa Oven Avaamisten Hulluilla Päivillä!
Että näin.

3 kommenttia:

Prepe kirjoitti...

Siis sä et oikeesti sinnitellyt yön yli kypärä päässä pihalla? Herää tässä vain kysymys how pihalla can ihminen be...?

Ana kirjoitti...

Vie ne vara-avaimet työpaikalle piiloon. Varsinkin, jos paikka on semmoinen, että siellä pörrää vartijat ilta- ja yöaikaan, jopa saatat saadakin ne avaimet tarvitessasi...

Topi kirjoitti...

prepe, kiitos luottamuksesta ja kannustuksesta, mutta siitä rohkaistuneena että ennen turkulaista kesätapahtumaa sain tekstiviestin; " norppa ruissiin, kyllä tolla naamalla voi lähteä ilman varmaa majoitusta" uskaltauduin kokeilemaan onneani, ja neljän nuoren miehen kattohuoneisto Töölössä tarjosi yösijan...piti oikein pinnistellä, että sai itsensä hakemaan kotiavaimet jo tänään.

zepander: juuri sama ajatus mielessäni, tuli vara-avainten kanssa töihin mutta meilläpäs ovet sulkeutuvat aikaisin, ja vartioinnin käyttö on vielä kalliimpaa kuin kotihuudeilla

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...