Aamulla bussissa oli täyttä. Hieman vanhempi rouva etsi paikkaa. Nousin koska olin jäämässä parin pysäkin päästä muutenkin pois, ja jäin istuskelemaan lähellä olevalle tyhjälle istuimelle puolittain ajatuksissani. Kun olin nousemassa pois, rouva taputti minua kädelle ja sanoi Kiitos. Hieman hämmästyneenä vain totesin että "eihän se mitään", johon rouva vielä lisäsi painokkaasti että "kyllä".
Jäi äärettömän hyvä ja vähän hämmästynyt mieli. Itsellenihän ei ollut mikään vaiva siirtyä ja aamukoomassa istua toisella istuimella mutta se että lähestyt vierasta ihmistä aamulla, ja vielä kosketat häntä, on suuremman kynnyksen takana. Ja vaikka en enää(valitettavasti) edusta nuorisoa, oli rouvalla mielestäni sellainen "onpa hienoa että vielä on käytöstapoja" tyyppinen ilme hänen taputtaessaan kättäni ja kiitellessään.
Kiitos rouva sinulle kiittämisestä.
4 kommenttia:
Aivan mahtavaa! Siis niin sinun kuin rouvankin käyttäytyminen! Viikonloppuna tuli juuri päinvastaisia kokemuksia suomalaisista. Onneksi sentään vielä jotkut osaa ja viitsii! :)
Siis joku vieras koskettelemassa aamubussissa. Mihin tämä maailma on oikein menossa...?
Kaunis kiitos ilahduttaa aina, niin kuin kaunis käytöskin (propsit norpalle). Muistetaan molemmat, tytöt ja pojat!
ääh, nyt mua hävettää vielä enemmän, ihan niinkuin mä olisin joku KäytösKukkanen mutta kyllä sen rouvan esimerkki saa toivottavasti ehkä pysymään taas pidempään käytöksen kaidalla tiellä.. ;)
Lähetä kommentti