Olen irtautunut arjesta oikein hienosti. Käväisin maanantaina Kallion kirjastossa ja valitsin pikaisesti viisi kirjaa, jotka kaikki sattuivat olemaan naisten kirjoittamia. Kolme ulkomaista, kaksi kotimaista. Carole Shieldsin Sattuman kauppaa, Maeve Binchyn Talo Dublinissa, Candace Bushnellin Reittä pitkin ,ja jottei ihan menisi hulluksi, niin Sari Malkameän marraskuun tyttäret sekä Anja Snellmannin Lemmikkikaupan tytöt.
Oli mukava tunne olla kirjastossa aivan "huvin vuoksi", vaikka koinkin pientä orastavaa syyllisyyttä, etten lainannut mitään maailmaa syleilevää mutta perustelin itselleni, että lomalla saa lukea aivan mitä tahansa, jos siltä tuntuu.
Aloitin Bushenllin Reittä pitkin kirjasta. Se hujahti läpi päivässä. Taattua viihdettä. Kun vielä kävin katsomassa Sex and the Cityn, tunsin että todellisuuteni oli hämärtynyt riittävästi, ja olen nyt irtautunut arjesta.
En silti vieläkään ymmärrä lippujen tarkastajan kommenttia salin ovella; " Sitten(..elokuvan nähtyänne) te tiedätte miltä meistä miehistä tuntuu ". ...öööh...?
3 kommenttia:
Ööh...tota...mä luulen että mä en mee katsomaan tätä elokuvaa. Laitan sen siihen samaan kategoriaan kun Titanic eli "Yli miljoona suomalaista voi olla väärässä - Titanic on oikeasti paska leffa"
Hei,Titanic OLI puuduttava ja tylsä.
Ja siis Sinkkuelämän voi katsoa viihteenä, jos haluaa. Jos taas ei halua, ei musta menetä mitään. Sarjasta tehty leffa, jossa on tuttujan hahmoja.
Mutta mä en edelleenkään ymmärrä mitä se, ehkä hieman itseriittoinen lippujen repijä tarkoitti. Mitä mun pitäis ton elokuvan jälkeen ymmärtää miehistä ja miesten ajatuksista.. *ei tajua*
Mä en ole edelleenkään nähnyt Titanicia.
Lähetä kommentti