Kahvi ja romanssi kuumana

Kun on oleillut ja syönyt ulkotiloissa pari kolme päivää, tuntuu luksukselta olla kotona. Keittää kahvia keittimellä ja leikata leipää tasaisella alustalla. Eipä että sammalkalliossakaan olisi mitään vikaa.
Mutta silti aamulla tuntui vähän tylsältä herätä sisätiloissa. Ikkuna oli pakko avata, ja alkoi epäilyttää että onko ihmisiä tarkoitettu elämään tällaisiin laatikoihin. Olen siis kokenut vahvan luontoelämyksen.
Siellä 10 000 vuotta vanhoilla kallioilla oli aikaa pohtia moottoriveneitä, yksityisautoilua, kodinkoneita ja tietysti koko ihmiskunnan erkaantumista luonnosta. Tulin siihen tulokseen, että luultavammin ihmiset on tarkoitettu elämään yhdyskunnissa. Vahvuus tulee erinäisten ominaisuuksien yhdistämisestä, ja yksi nykyihmisen yksi suurimmista ahdistuksista tulee siitä, että kaikki pitää pystyä tekemään itse, yksin ja riippumattomana. Ulkoinen ja sisäinen pärjääminen voi olla täydellisessä ristiriidassa. Silti minimaalisten omakotitalopihojen ympärille rakennetaan maksimaalisia aitoja, ja sitten ihmetellään kun homma ei ihan toimi.
Mutta takaisin luontoon. Erityisesti taju meinasi taas lähteä roskaamisesta. En nyt paukuta(tällä kertaa) aiheesta enempää mutta koska normaali aikuinen ihminen vie roskansa roskiin, voitaisiin aloittaa uusi Hnnamainen roskaamiseen puuttuminen. Kun huomataan, että joku roskaa, käydään sanomassa että "hei, roskat voi viedä myös roskiin." Haluan uskoa että monet roskaavat ajattelemattomuuttaan ja ymmärtämättömyyttään, ja kun valo pääsee aivosoluihin saakka, päätyvät omat roskat seuraavan kerran ihan sanomatta roskakoreihin saakka. Ne sentään tyhjentää sitten "joku muu joskus".
(tätä varhaisen puuttumisen mallia käytettiin jo edellisjuhannuksena Sierravuoressa kun nuorilta pojilta "putosi" tyhjä oluttölkki kalliolta. maikkis kävi reippaana viemässä tölkin pojille sanoi reippaasti että "hei pojat, teiltä putosi vahingossa tämä!" Ei pudonnut uudestaan.)
Roska päivässä juttua suosittelen edelleenkin kaikille, ja itseasiassa heti saavuttuani Porkkalaan tuli mieleen vahvasti että voisin mennä sinne päiväksi talkoisiin. Porkkalassa ei edes ollut roskaista, siksi juuri ne muutamat typerät kertakäyttögrillit tai muoviroskat pistivät erityisesti silmiin.
Yhteiset ulkoilualueet ovat järjettömän arvokkaita! Aamuisin seistessäni luodolla katsomassa auringonnousua ajattelin että "nää on MUN MAITA". Tosin ovat ne monen muunkin mutta siellä yksin patsastellessani, sen hetken ne luodot ja saaret olivat omiani. Ja arvostan sitä! Ne voisivat olla yksityisomistuksessa isoin kieltokyltein varustettuna mutta nyt kenellä tahansa on oikeus ja mahdollisuus nauttia siitä kauneudesta ja monimuotoisuudesta. Sekä rauhasta.
Etu-Töölö joskus jaksaa vienosti hymyillä pienimuotoiselle rönsyilylleni mutta koska olen ollut monta päivää pois koneelta, ja ajatuksia(nyt ei puhuta niiden tasosta) sekä innostusta on jaettavaksi kuin pienellä kylällä, en nyt jaksa huolestua asiasta pysymisestä.
Piti vain alunperin kirjoittaa, että tykkään juoda kahvini mustana, vaikka lisäänkin siihen tilkan maitoa. Parhaan sekoituksen saa kun ostaa Presidenttikahvia sekä Parisien french roast darkia, ja sekoittaa niitä puolet ja puolet. (kertoo juuri ekologisen herätyksen saanut kuluttuja..) Näin kahvi on vahvaa ja tuntuvaa, nautitaan tuoreena ja kuumana. Niinkuin kesäromanssikin.

Päivän musiikkilinkkivinkki: http:www.gogolbordello.com