Pieni tyttö juoksee jalkoihin kiinni, eikä irrota. Viime näkemisestä on ainakin kymmenen tuntia. Halaa lujaa ja on aivan kiinni. Ei ehdi edes leukaa nostamaan ja katsomaan ylös. Kiirempi katsoa että saa kiinni ja kädet ympärille. Jälleennäkemisen riemu ei aina tarvitse yhteistä kieltä. Kun pitää kiinni eikä irrota, ei jää kysyttävää.
Iso mies ei halaa niin lujaa kuin pieni tyttö. Pieni tyttö ei pysähdy. Pieni tyttö nappaa kiinni vauhdissa, tai vaikka juoksee päin halatakseen mutta ei hidasta, eikä pysähdy.
Kun halataan, otetaan kiinni. Kiedotaan kädet ympärille, ja painetaan pää olkapäälle. Eikä irroteta. Iso mies irrottaa. Pieni tyttö ei.
Pieni tyttö ottaa lounaspöydässä kädestä kiinni ja suutelee sitä. Isoa miestä kiinnostaa ruoka. Pientä tyttöä mikä on lempivärisi.
2 kommenttia:
Ihanaa. Ja Jotkut ei vaan sitä tajuu. Mikä on ihanaa.
Pienet tytöt tajuaa. Ne tajuaa kaiken. Ja nyt mä myös taas ymmärrän miksi pienet tytöt saa kaiken.
Ne vaan pyytää niin kauniisti. Ja kun kauniisti pyytää, kaiken saa. Esim. kaiken nähneen loimaantädin kantelemään itseään pitkin bäkkistölöä vaikka vanhemmat vakuuttelevat lapsen olevan täysin kävelykyinenkin. Lapsi ja minä olimme asiasta erimieltä. Me tiesimme kantaminen oli..Ihanaa ja Luxusta.
Lähetä kommentti