Räjäytä dynamiitilla - vedä sata lasissa hallitusti

Kun odottaa ylittävänsä itsensä, on riski että kokee pettymyksen eikä yllä edes keskitasoonsa. Tänään taisi käydä molemmat. Ylitin koska yritin, ja taisin myös alittaa koska en ollut treenannut. Tosin tänään esitykseni palaute ei enää pyörinyt kannettavan tietokoneen ympärillä, myös vaatteni ohitettiin. Sisältöön ei silti puututtu mutta energiaa kuulemma oli. Voin vaan toivoa ettei se ole kokonaiskuva jota edustan..
Mutta olipa hyödyllinen ja hauska viikonloppu. Niin kuin oli edellinenkin.
Ääniharjoituksia, skarppausta, rentoutumista, heittäytymistä, riskejä, seivailua, virittäytymistä, tarkkailua ja vaikka mitä muuta. Hommat pitää vain tehdä. Mikään ei valmistu ja missään ei kehity jos sille ei uhraa aikaa, aikaa ja aikaa.
Kehon- ja äänenhuolto on helppo selittää ja ymmärtää mutta myös oma mielikuvitus ja tunteet tarvitsevat huoltoa. Nopeus, uskallus ja tarkkuus saattavat kaivata hiontaa. Kun oma ongleman ratkaisu on usein "räjäytetään dynamiitilla" tyyppistä hienomekaniikka, teki hyvää käydä välillä sovittelemassa palasia herkemmälläkin asteikolla. Ei tarvitse vetää sata lasissa päin seinää jos hidastaa ajoissa ja hallitusti. Seuraavalla suoralla voi kuitenkin taas kiihdyttää.
Mutta jottei nyt kuullostaisi niin ankealta, itsekriittiseltä ja nuivalta niin fiilis alkaa nousta. Huomenna kone lähtee Tunisiaan ja toivottavasti norppa sen mukana. Tuuletus on yleensä alkanut vasta koneessa koska näinä vuosina kaikki vaihtoehdot on nähty. Myöhästytty koneesta, kone onkin laskteutunut väärään maahan, jatkolento on peruttu tai lipuissa ollut väärä aika. Tai sitten se tuttu "lukitsen itseni pois asunnostani ja ryntäilen pitkin kotikatua kiivetäkseni parvekkeelleni jonkun miesparan olkapäiltä" paria tuntia ennen lähtöä. Mutta jos nyt käy niin, että kaikki meneekin normaalisti, ja kaikki jatkuu normaalisti, ja vielä sujuu paikan päälläkin normaalisti, niin onhan se hemmetin tervetullut breikki juuri tähän väliin.
Peukut pystyyn ja nivelet notkeiksi!