Olin aamulla ylittämässä katua taka-töölössä ja vastaan tuli kaksi muutaman vuoden vanhempaa herrasmiestä joille alkoholi oli maistunut pidempään kuin yhden viikonlopun.(ei, nyt en puhu kavereistani) Toinen sankareista moikkaili kohdalle tullessaan, ja kun hänen yllätyksekseen vastasin, veti kaveri jarrut pohjaan ja tuli pyytämään savuketta. Kerroin etten polta. Tätä hän harmitteli.
Hieman kauemmaksi jäänyt kaveri äityi huutamaan että: " Jätä se huora rauhaan ja lähetään meneen!" Käännyin ystävällisesti hänen puoleensa ja kysyin oliko äskeinen nyt kivasti sanottu. Huutelija meni hämilleen ja korjasi kielenkäyttöään ja vaihtoi huora sanan neidiksi. Voi olla että kumpikin tarkoittaa hänelle samaa asiaa, niin se voi tarkoittaa monelle muullekin, mutta ainakin sävy oli jo toinen.
Huutelija halusi tulla halaamaan ja kertoi että olivat menossa katkolle. Samassa kunnossa oleva kaveri oli tullut saattamaan häntä. En olisi pystynyt kertomaan kumpi oli menossa asiakkaaksi tai kumpi sitä katkoa olisi enemmän tarvinnut. Halasin häntä ja toivotin koko sydänmestäni hyvää katkoa ja menestystä kummallekin elämässään.
Toinen kaveri vielä kysyi toiveikkaana että voisiko hän soittaa jonakin päivänä. Nauraen kieltäydyin mutta toivotovin vielä kaikkea hyvää ja vilkutin ystävällisesti lähtiessäni.
Aamumme olivat erilaisia.
3 kommenttia:
kaikkea säkin...
toivotit KOKO sydänmestä? vilkutit ystävälliisesti? kysyit onko huora kivasti sanottu?
epäilen että asuntoprojektisi on saattanut kuluttaa hermojasi pisteeseen, jossa hallusinaatiot alkavat. olisiko sittenkin niin sivalsit nikotinistia tärykalvoon, potkaisit herra beetä kasseille, kuorrutit koko annoksen pippurikaasulla ja soitit poliisit?
voihan sekin olla että olet poikkeuksellisen hyvähermoinen ja lähimmäistä rakastava yksilö. who can tell.
eilen lähtiessäni kodistani löysin hissistä järkyttävässä sekiksessä olevan n. 30-v miehen jonka silmät oli lasia ja nenästä roikkui puolen metrin räkä. se nosti hitaasti kasvonsa minuun kumarasta seisoma-asennosta ja äänsi "you want out, Juri"
menin sitten portaita ja onnittelin itseäni, koska olin matkalla alas.
Ääh otto, sä oot vaan niin smartti. totta kai mä oon vinksahtanut tosta asuntoprojektista, eikä tietenkään mulla oo enää mitään kosketusta todellisuuteen mutta kun eihän se kovaonninen kulkija "tavallaan niinku" mulle huutanut vaan tälle yhteiskunnalle.
Kun mä sitten olinkin ihan ystävällinen ja kohdattiin ihan oikeasti ihminen ihmisenä niin ääni kellossa muuttui hyvin nopeasti, ja mä toivon että jotenkin se meidän kohtaaminen kosketti niidenkin päivää..kaikkihan me ollaan jonkun lapsia..
Mutta kuten todettu - i have totally lost it. once again.
Meitsi on megasmartti, jättineropatti ja Wizkid Donnie. Olen niin älykäs ja rehellinen että tiedän mitä tuleman pitää. Kuten Jotunin Maria kerran sanoa pukahti:
"Rehellisyys maan perii, sanotaan. Pikemminkin maa perii rehellisen, sillä rehellisyys kaataa hänet maahan"
Että jep. Onnea kotijahtiin ja muuhun. Edellinen tekstisi toi painotuksillaan mieleeni Mika Myllylän kirjeen Suomen kansalle ja siksi halusin varmuuden vuoksi koettaa improystäväni otsaa. Selittelyn synti,argh!
Lähetä kommentti