Ikävä paahdettua leipää

Vierumäellä tuli puhetta leivänpaahtimesta, koska siellä oli sellainen. Olin tästä onnellinen, ja pahoittelin että vuoden suurin juhlapyhä, syntymäpäiväni on vasta joulukuussa, koska olen vailla leivänpaahdinta, ja lahjatoiveiden esittämiseen on vielä puolivuotta.. Minkki P ja Temppu olivat sitä mieltä, että mitä sitä turhaan odottamaan, antaa asian vain heidän organisoitavakseen. Nauroin, ja sanoin, että arvostan tarjousta, ja tiedän että he jokseenkin pitävät minusta, mutta en uskonut syvän kiintymyksen ulottuvan ihan niin pitkälle. Leivänpaahtimet ovat nimittäin uskomattoman arvokkaita näinä päivinä.
Toisaalta, niin ovat kahvinkeittimetkin, eräskin mies haukkoi henkeään kun kuuli leivänpaahtimien hinnan mutta unohti aivan että itsellä on keittiössä kahvinkeitin , johon edes kuukauden vuokrani ei riittäisi. Se, tietysti oli eräänkin miehen mielestä aivan eri asia. Kahvinkeitin on sentään kahvinkeitin. Leivänpaahdin on vain leivänpaahdin.
Leivänpaahdin saattaa syttyä myös tuleen..niin kuin eräälläkin naisella, joka oli tiputtanut sinne vahingossa litteän tulitikkuaskin.. Sen litteyden vuoksihan ne leivät mahtuivat silti paahtimeen ja lieskat olivat yllätyksellisen ennätykselliset! Mutta ei se vielä paahdinta tuhonnut. Paahdin vain tippui myöhemmin tasoltaan ja aiheutti koneeseen pienen sinisen lieskan kera jonkinlaisen oikosulun, ja sen jälkeen vasta eräänkin naisen paahdin oli mennyttä kalua. Kuulemma.