sunnuntaina, syyskuuta 23, 2007

Mistä sä pidit pienenä?

Vaikka olen välillä huolestunut siitä että aikuisten harrastukset alkavat muistuttaa taantumista lapsuuteen, ja jollakin tasolla jopa hieman pelkään sen johtuvan siitä ettei uskalleta kohdata oikeita haasteita, on hyvä että ihmiset harrastavat niitä asioita joista ovat joskus pitäneet. Vaikkakin se tarkoittaisi sitä että aikuiset miehet tuunaavat neppisautoja ja aikuiset naiset koristelevat kiiltokuvaleikekirjoja. Ihmiselle tekee hyvää tehdä asioita joista pitää.
Jos olet pienenä lukenut paljon kirjoja, mene hyvä ihminen kirjastoon ja hae niitä kassikaupalla. Jos taas tykkäsit virkata mutta et ole virkannut pitkään aikaan, kaiva koukku esiin tai jos se ei ole enää tallessa, osta pikimmiten uusi. Ei tarvitse tehdä heti parisängyn peitettä. Voi tehdä vaikka avainnippuun koristeen.
Tai jos pienenä tykkäsit kävellä metsässä niin ala ulkoilemaan. Tai jos tähtitaivas oli kiinnostava, ota selvää missä alan harrastajat kokoontuvat ja mene mukaan.
Ihminen tarvitsee tasapainoksi mukavien asioiden tekemistä.. Tai jos et enää muista mistä pidit, etkä tiedä tällä hetkellä mistä innoistuisit, niin käytä aikasi sen etsimiseen.
Huominen tulee joka tapauksessa. Ja ylihuominen. Ja joulu. Niille asioille et voi mitään mutta sille voit, että teet asioita joista tulet onnelliseksi.

5 kommenttia:

Prepe kirjoitti...

Minä taisin olla 8 ja broidi 6 kun lähdimme polkemaan moottoritien vierusta 8 vuotta vanhemman serkkuni perässä divariin pornolehteä hakemaan. Matkaa oli tollaset reilut kymmenen kilometriä. Onneksi nykyään on internet ja maksu tv:t niin voi edelleen jatkaa lapsuuden harrastuksia. Ole huoleti: se sun pyöräsi ei liity tohon keikkaan tai tohon harrastukseen mitenkään.

Hei: meneeks tää jo häiriköinnin puolelle? Syyllistynx mä nyt niinku siihen spämmäykseen?

norppa kirjoitti...

No ni. Nyt mä aloin miettimään mitä senkin pyörän selässä on mietitty, ja on todella vaikea saada sitä ajatusta pois mielestä...

Räyhis kirjoitti...

Yhden frendin kanssa pohdittiin eloa ja intohimoja. Tän suhteen ongelmia / ryhmiä lienee kahenlaisia. On ihmisiä, jotka tietää kyllä mistä tykkää, mut ei vaan jostain syystä saa tehtyä asioita, tai ehdi tekemään tai jotain. Ja sitten on näitä meikäläisiä, jotka ei vaan löydä sitä suurta intohimoa mihinkään. Toki on kiva lukea, kirjoittaa, kuunnella musaa, matkustaa..Mutta se on enempi "itsensä viihdyttämistä" ja ajan kuluttamista kuin intohimoista nauttimista asian tekemisestä.
En tiedä, olemmeko masentuneita, kyynisiä paskoja vai vaan kranttuja prinsessoja. Kaverini tosin on miespuolinen..hmm..

hna kirjoitti...

Musta pienenä oli jo ihanaa kaikki höhlä ja ei erikoisen mikään tietty. Juhlien järjestäminen (niinka teekutsut leluille tai Aili-isotädin kaa), paskartelu vaikka Moskovan tuliaisnukeista jne. Musta mä olen pysynyt kivasti uskollisena itselleni.

Ehkä mä oon ens kesänän inkkari ja peseydyn vaan saunassa…

norppa kirjoitti...

Tai kolmenlaisia.. Niitä jotka toteuttaa tietämiään intohimojaan ja etsii uusia. Niitä jotka tietää mutta ovat liian laiskoja niitä toteuttaakseen, ja sitten niitä joilla ei vain yksinkertaisesti ole mitään intohimoja asioihin, ja sekin on ihan ookoo. Mutta jos aikuinen ihminen on tylsistynyt, kyllästynyt ja marisee, niin sitten voi vaan potkaista itse itseään persauksille ja tehdä asialle jotain!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...