Traumaattista ja tappiota

Viime perjantai oli parillakin tapaa traumaattinen.
Ensinnäkin olimme katsomassa Loimaan Tikkakerhon Vuosijuhlaa, eli Hansua ja Pirreä. Faktahommasta tuttu kaksikko on jollakin tavalla niin osuva. Tuulitakki ja toppahousut, sekä hiuspinnit, mitä siihen enää lisää.
Olimme asettautuneet turvallisesti jonkin matkan päähän lavasta, ja tällä kertaa kiltisti yleisön puolelle nauttimaan esityksestä. Tuulitakki kahisee, Hansu pelkää saavansa pissat toppahousuihinsa  ja yhtäkkiä kesken shown kaksikko ilmoittaakin jakavansa palkinnon. Kiertopalkkinnon!  Yleisön joukossa oli kuulemma henkilö, joka on tuonut Loimaan tikkakerhoa esiin missä on liikkunutkin, elänyt Loimaan Tikkakerhon hengen mukaisesti, ja oli muutenkin ansioitunut vastaanottamaan Loimaan Tikkakerhon kiertopalkinnon.
Pöydässämme alkoi hermostunut nauru ja päät kääntyilivät. Seurasi jännittynyt hiljaisuus ja Hansu ja Pirre julistivat palkinnon saajan. Ja palkinnon sai: ystäväni Maikkis.
Loimaan tikkakerhon henkeä nostattava palkinto meni espoolaiselle hymytytölle. TAPPIO. Armoton tappio.  Kaikki vuosien aikana tehty ProLoimaa ja erityisesti hansupirre/hengen mukainen käyttäytyminen tuntui valuvan sormien välistä hukkaan, en edes tiennyt että tässä sarjassa voisi olla muita kilpailijoita!

Vilkaistessani sunnuntaina missikisoja ja Jussi-gaalaa, uskon selvinneeni palkinnon jaosta sekä taputuksista ja hymystä yhtä hyvin kuin ammattilaisetkin. Suomalaisissa TV-palkintogaaloissahan ohjaaja mielummin näyttää ensin hävinneitä kuin voittaneita. Ja varmuuden vuoksi kamera yrittää löytää murtuneen pettyneitä ilmeitä vielä silloinkin kun epäilee häviäjien tuuduttautuneen unohduksen turvalliseen verhoon.

Mutta kestänee vielä kauan ennen kuin toipuminen voi alkaa. Olen näinä kaikkina vuosina oppinut ja hyväksynyt, ettei kaikessa tarvitse voittaa, eikä tarvitse olla kaunein, nopein, vahvin, fiksuin, ihanin, mahtavin, älykkäin, paras, jne. jne. joka paikassa, mutta että kun valitaan Loimaan Tikkakerhon kiertopalkinnon saajaa, niin häviän senkin! Miten voi hävitä Loimaan Tikkakerhon kiertopalkinnon! Niin kuin olen kyseistä kaksikkoa mainostanut, ja näkisin, ettei arkielämäni ole ollut valitettavasti kovinkaan kaukana Faktahommasta. Tässä ei edes peiliin katsominen auttanut.

Mutta eipä että yhdelle illalle tässä olisi ollut tarpeeksi.
Toiseksi tuli keskustelua sukupuolestani.(Luonnollisesti) Ruokapöydässä vieressäni oleva miespuolinen henkilö halusi huomauttaa käytöstavoista ja huomautti ettei sisällä olla lakki päässä. Huomautin, että mielestäni olen nainen ja se on sallittua mutta menin erehdyksissäni kysymään, vai miltä näyttää?
Kaveri katsoi minua ja totesi minun näyttävän kummaltakin.(olin sentään pukeutunut hameeseen)
Mitäpä siihen sitten enää lisäämään. Itsepä kysyin. Eikä siitä kauaakaan ole kun sain lahjaksi käytetyn miestenpyörän...
Mutta tieteellistä pohjustusta tuli asiaan tänään.
Menin tekemään Hesarin sukupuolitestin, ja nyt tiedän mitä vieruskaverini tarkoitti: Olen kuulemma 52% mies ja 48% nainen - hauskinta oli kun tein testin uudelleen, ja olin varma että vastasin hieman naisellisemmin ja olinkin jo 55%mies ja 45%nainen.. Ehkä sittenkin on jotain jäänyt tajuamatta tässä matkan varrella..

Onko nainen, jos pelkää hämähäkkejä? Entä mies, jos ei muista kavereidensa synttäripäiviä? Onko miesmäistä jos pöytälätkän pelaaminen on huvittaa? Ja nainen, jos joskus ostaa irtokarkkeja? Kumpaa sukupuolta on jos jättää vaatteitaan lattialle?

TESTI: Oletko mies vai nainen?