sunnuntaina, toukokuuta 27, 2007

Grilli-Söndag - aurinkoa ja iisiä


Siis hyvänen aika mitä tarinoita kuultiin, mikä keli, ja mitkä alkuruuat ja pääruuat ja mikä chilli-iisi Sunnuntai! Tätä oli odotettu ja tämä saatiin. Nyt on kesä.
Oltiin myöhässä. Yllis. Mutta vaan tunti. Eli basic.(eikä ehkä vähiten siihenkään liittyen, että näin murhaajaunta jossa vähän elähtänyt hollywood tähti yritti puukottaa leipäveitsellä mutta heitin häntä olohuoneen rokokoo-pöydällä..aamulla väsytti)
Keli oli täydellinen. Ei ruskettuneille ihmiselle oli kevyttä kumpupilveä mutta ei kuitenkaan enää naistakin viilentävää kevättuulta. Helluntai. Oliko heilaa. Toisilla oli. Oli ollut. Parikin, mutta niitä ei lasketa. Ei ne itekään laske, ja eräällekin naiselle kävin niin että..heh, noh..vanhanaikasesti mutta siitä sitten lisää myöhemmin.
Täysillä fillareilla aamupäivällä Maikkiksen kanssa keskustan Ääs-Markettiin. Ei muistettu Ihanaa Naisten Kymppiä! Miten vaikea on erottaa kävelytie ja pyörätie toisistaan. Varmaan helpompi kun joku on pyörän selästä neuvonut. "Riiing riiiing; anteeks Pyö-rä-tie". Nestori haki kertakäyttögrillit Essolta. Jude totes että ne on parhas keksintö liukuvan työajan jälkeen. Girlsit haki safkat. Tiedäthän huolehti seuranpidosta.
Maikkiksella oli nälkä. Niin oli Judella ja Mikkikselläkin. Pilkkominen kävi nopeesti, vain alamäki aiheutti muutaman voimasanan. Alkuruokiin pystyttiin keskittymään kun oikein yritettiin. Nestori oli tuonut pinot noirin chardonnay:n (mk korjaa taivutuksen), joka kivasti juhlisti piknikin alun. Jude oli tehnyt itse perunasalaatin; oli omenaa ja raikasta. Ja moussakaa; everybody loved it. Jude on niiiiiiin Kati Nappa. Samoin kevätkääryleet oli kiva ylläri! (puluja ei kivitetty, eikä lokkeja, koska ne tajus lähtee hyvän sään aikana. espoon tyttö kävi huutamassa että "anteeks vaan mutta menkää vttuun täältä. pulut lähti. ne tajus.)
Ja voi riemua kun tuli kahvin hetki! Ei ole termarin voittanutta. Oli sitten se maitokin mukana. Jude oli tehnyt jälkkärin. Tiramisua. Pojat yritti jo tunnin vihjailla, että nyt sitä voisi jo syödä mutta jos toisilla on pääruoka kesken, sitten sitä joutuu vaan odottamaan. Jälkkäri pälkkäri oli herkullista, tosin Jude muisti sanoa, että se olisi ollut esteettisempää toisissa olosuhteissa. Tiramisu auringonpaisteessa on hieman eri kuin Tiramisu suoraan kylmäkaapista mutta porsliininen tarjoiluastia on aina porsliinen tarjoiluastia. Täytyy joskus kerrata mitä eroa on piknikillä ja diplomaattipäivällisillä.
Alkuiltapäivä meni viidestään mutta etu-töölö tuli tekemään tervehdyskäynnin, ja kauan odotetut Girl-Power vahvistukset löysivät myös tiensä mestoille.
Kaikki olivat sitä mieltä että tämä piti kirjoittaa blogiin.
Eräällekin naiselle(ei, se en ole aina minä) kävi seuraavasti. Nainen oli ollut sinkkuna ja itsekseen jo jonkin aikaa..tavannut perjantaina miellyttävän nuoren miehen..olivat selvinpäin(no siis tämähän jo paljasti etten se ollut minä) yksi asia johti toiseen jne. jne.
Tuli sitten seura
ava päivä. Eräskin nainen oli baarissa ja tapasi siellä toisen mukavan miehen. Tämä mies oli miellyttävä, kiinostava, hauska ja Ihqkukin. Menivät jatkoille. Ei tapahtunut "mitään" koska oli säädylllistä , ja koska yksinäisyyden kaksiteräinenen miekka oli ikäänkuin saatu tylsytettyä jo edellisenä iltana, saattoi eräskin nainen viettää tasapainoista iltaa miellyttävän miehen kanssa. (ja tässä kohdassa tulee MUTTA)
Tulee aamu. Kaikki on
hyvin. Kundi nousee sängyssä istumaan..näyttää vähän oudolta..Eräskin nainen huomaa tämän mutta ei tiedä syytä. Kunnes kundi sanoo: " Mä en nyt oikein tiedä miten mä sanoisin tämän..mutta tossa lattialla on kortsu..ja se ei ole mun. "
Niin. No. Siis. Voi sattua iiihan kelle vaan. Tunnelma sen jälkeen saattaa olla vähän vaivautunut mutta kyllähän normaalin itsetunnon ja maailmankuvan saanut mies ymmärtää että ei islamilaiskulttuurissa kasvaneella naisella on saattanut olla muitakin miehiä ennen sen oikean tapaamista. Pääasia on olla viimeinen, ei niinkään ensimmäinen. Eikö?
Ja nyt sitten odotetaan jännittyneenä, että saako äidin työkaveri ongittua mielitietyn puhelinnumeron, mitä viestiä sinne lähtee, vastataanko viestiin, ja onko tässä kuitenkin lupaavan tulevaisuuden alku.. Yleisö pitää peukkuja.

3 kommenttia:

Prepe kirjoitti...

Toi viimenen oli loistavaa arkielämän dramatiikkaa, mutta vastuullista sellaista tietysti...

norppa kirjoitti...

Ja kaikkien kuuntelijoiden sympatia oli eräänkin naisen puolella. Miten AINA käy niin että vietät yksinäistä, säädyllistä, soveliasta ja niin tyypillistä sinkku-elämää, ja sitten kun tapaat sen mukavan ja kunnollisen ja kiinnostavan miehen - joku tunari jättää vastuullisuuden lattialle! Epäreilua, sanon minä.

MinkkiP kirjoitti...

Eräänkin naisen tarina olisi voinut käydä kenelle tahansa. Todellakin.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...