Koska koko viikko on mennyt hyvin epäkulttuurillisissa merkeissä, alusta loppuun saakka, on aika nostaa teennäisesti hetkeksi tasoa ja tehdä runoilijaesittely.Sain muutama vuosi sitten Sanna Karlströmin runokirjan Taivaan mittakaava läksiäislahjaksi entiseltä työkaveriltani. Enkä meinannut tajuta. Halusin. Yritin. Mutta en vain saannut kiinni. Tavattiin kirjaa porukallakin mutta ei vaan oikein ajatus kirkastunut. Mutta kun hän sitten itse luki omia runojaan ääneen Huvilateltassa edelliskesänä, palaset loksahtivat kohdalleen ja teksti alkoi avautua. Sillä tavalla kuin se nyt subjektiivisesti kenenkin pään sisällä avautuu..
Nyt kun näin että palkitulle esikoiskirjalle on tullut jatkoa, piti uteliaana kurkistaa toistuuko sama prosessi mutta nyt teksti tuntui heti helpommin lähestyttävämmältä ja kirja lähti viime lauantaina Akateemisesta mukaan.
Runollista viikonloppua! Sanna Karlstöm, kirjasta Päivänvalossa:
Olen huijannut vain hiukan.
Joinakin päivinä voimia ei ole, ei sitä
kukaan usko,
on vain napitettava takki
ja mentävä ihmisten eteen, näytettävä niille,
voit tehdä mitä ikinä tahdot, ja kaiken ne tahtovat,
vähän ylimääräistä,
tuntematta häpeää, tuoksua kukalta.”Lisää ja Enemmän täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti