Kun tarkemmin mietin, huomaan että saan kuulla viikoittain kauniita asioita. Olen jokaisesta koko sydämestäni ilahtunut ja tunnen itseni etuoikeutetuksi, että saan olla yhteydessä ihmisten kanssa jotka huomioivat minua näin.(kauhee mä kuullostan ihan joltain jeesukselta mut kun toi on totta!)
Vaikka avaimet olisi hukassa, pankkikortti kadoksissa, hiukset lätässä, sateenvarjo kadonnut, kirjaston kirjat palauttamatta, valko- ja kirjopyykki lajittelematta, isoäidin keittiö maalaamatta ja eläkevakuutus hankkimatta, päivä pelastuu aina - ja joka ikinen kerta kauniista sanoista.
Tänään sain työkaverilta todella yllättävän kaunissisältöisen tekstiviestin, ja ilahduin taas sanattomaksi. Kiitos.
Voi kun itse onnistuisi ilahduttamaan ihmisiä yhtä paljon.
3 kommenttia:
Se on ihan totta, että todella pienistä asioista tulee useinmiten kaikkein iloisemmaksi. Niinkuin vaikkapa just tekstarista joltain ystävältä. :)
Sä olet Norppa ilmeisen autuaasti unohtanut erään entisen työpaikkasi, jossa kauniiden sanomisten viikon ajallisen määreen täyttämiseksi olisi tarvittu pidempi aika kuin mitä nisäkkäät ovat maanpäällä eläneet. ;)
Nimimerkillä,
Hei, missä mun lemmikkikani on?
Point taken. ;)
Se oliskin pitänyt olla "Sovitaanko ettei kukaan sano mitään" -viikko siellä...
Lähetä kommentti