perjantaina, lokakuuta 10, 2008

Aamuherätys pimeään

Hyvänen aika. Kävin aamulla jumpassa. Kello soi kuudelta. Ulos lähtiessä oli pimeää. Pimeää! Rappukäytävässä tuli melkein pelokas olo. Mitä minä täällä pimeässä "keskellä yötä" hiippailen? Mutta pihalla olikin yllättävän lämmintä, ja tuli jo reipas olo pelkästä ajatuksesta. Olen niin vähästä vaikuttunut.
Stokkan Motivuksen Niska-selkä jumppa ei ollut ihmeellinen. Eikä ollut juuri remontoitu salikaan. Kumpikin oli ihan ookoo mutta ei mitään special-fiilistä. Vetäjänä näytti olevan sama nainen kuin viisi vuotta sitten, eivätkä liikkeetkään paljon poikenneet aiemmista mutta tsemppasin itseäni(ja hartioitani) ajattelemalla, ettei kotona ikinä tulisi heiluteltua käsiä tuntia. Hyvä fiilis, nyt on käyty.

3 kommenttia:

Nora kirjoitti...

On totta, että aamuisin on todella pimeää. Olen nyt useampana aamuna lähtenyt liikkeelle kuuden ja seikan välillä ja on jo tuntunut ihan talvelta. Toivoisinkin, että nykymoodiin poiketen tänä talvena tulee valaisevaa lunta oikein paljon.

Norppa, Noora kirjoitti...

Joo, mä kävin taas lukemassa sun viikko-ohjelmaa, ja pelkästään siitä lukemisesta piti toipua useampi tunti. :) Mä ennustan, että tulee paljon lunta ja että päästään tekemään yhteinen hiihtoretki!

Nora kirjoitti...

No, fiksumpi ihminen tietää rajansa. Minä en tunne ja siksi nyt onkin kiehahtanut yli pahemman kerran. Mutta eiköhän se tästä, ainakin minäö uskon niin. Ja onneksi on sinunlaisia ihania ihmisiä, jotka auttavat jaksamaan!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...