Tänään luulen taas olevani tosi kone. Laitoin kellon soimaan 6.15, keitin puuroa, joka maistui taivaalliselta, ja lähdin lenkille. Kroppa ei ollut vielä herännyt, eikä ajatuskaan mutta 2/3 voittoa on kun jo saa itsensä tossut jalassa(ja kotiavaimet mukana) ulos.
Ilma oli raikas. Hengitys höyrysi. Tuli mieleen syksy. Väsytti. Aurinko paistoi. Oli kaunista ja raikasta. Mutta väsytti. Keho heräsi hitaasti, kun epäillen, että täytyykö tätä muka jatkaa.
Hitaasti ja varmasti eteenpäin. Minuutti minuutilta. 40 minuuttiin pääsi muttei vahingossakaan yhtään yli. Jalat painoivat rappusissa. Vasta suihkun jälkeen helpotti. Tuli hyvä olo koko kehoon, ja hyvä mieli.
7 kommenttia:
Ens kerralla syöt puuron vasta lenkin jälkeen. Ennen aamulenkkiä voit juoda lasin tuoremehua tai syödä vähän jogurttia. Näin saat maksimoitua kulutuksen! :)
Mutta siis UPEA SUORITUS! Aamulenkit on niin tuskaa, tiedän kokemuksesta.
Noin mä oisin normaalisti tehnytkin mutta söin eilen taas niin vähän ettei "varastossa" ollut niin paljon, että olisi jaksanut juosta. Nyt oli pakko syödä pikku puuro ennen jotta yleensäkin pääsi ensimmäisiin liikennevaloihin. :)
Mutta nyt on hyvä mieli, ja illaksi jo ohjelmaa niin ei tarvitse takaraivossa miettiä että "lenkilläkin" pitäis käydä.
Upeaa päättelykykyä! ;)
ja ihan hemmetinmoinen ihme!! :D :D
ps. tossa lenkilläkin sanassa ei pitänyt olla mitään heittomerkkejä.
Just noi fiilikset mullakin oli intissä. Herätys komppaniassa kello 6.00. Päälle smurffipuku ja lenkkarit jalkaan. Juoksu saaren ympäri säässä kuin säässä. Mahtava fiilis. Luonto ympärillä heräs niinku eloon. Ja itelläkin oli tosi hyvä mieli kun oli nukkunut 2 tuntia lomilta palattuaan. Taas oli uusi päivä edessä....
Sä oot lukenut sen Naisen tien!!
Et sä muuten vois aina tietää miltä 35- vuotiaasta itsenäisestä naisesta tuntuu Helsingissä aamukuudelta!!
Lähetä kommentti