Kaunis ja onnellinen hallitus?

"Ei kukko käskien laula!"; on mielestäni hyvin, hyvin osuva suomalainen sanonta. Asioilla on aikansa ja paikkansa. Toisinaan. Prepe peräänkuulutti hallituskommentteja..ja oikeastaan sinun lisäksesi taidan tietää ainoastaan toisen henkilön joka niitä odottaa, ja epämääräinen blogikommentointi toimii yleensä paremmin niin että kommentteja tulee silloin kun niitä on. (olisin mielummin kirjoittanut isäpuoleni lähettämästä esitepaketista(mm. vartiotorni) ja tänään ovellani olleista jehovantodistajista) Mutta lukemisen pitää myös palkita ja jos hiukkaakaan saa palautetta, sitä voi halutessaan myös kuunnella.
Odotukseni uutta hallitusta kohtaan ovat korkealla. On syytä antaa reilu mahdollisuus. Samaan aikaan kuullostelen toisella korvalla myös mitä demareiden leirissä tapahtuu, mikä on suunta ja millä työkaluilla, ja mikä on kentältä tuleva kokonaispalaute. Kaiken kaikkiaan odotukset ovat korkealla kumpaankin suuntaan.
Hallitus naisistui. Elämme yhteiskunnassa, jossa puhutaan paljon lasikatoista ja eriarvoisuudesta, luin myös taannoin kolumnia jossa väitettiin minkä tahansa naisistuvan hallintoelimen menettävän arvovaltansa. Kirjoituksessa sanottiin "todellisen vallan etsivät aina jollakin tavalla väylänsä"; tässä yhteydessä viitattiin suuryritysten päättäviin elimiin mutta huomaan ajatusteni harhailevan kysyvänä samalle kehälle myös poliittisen päätännän suhteen...
Mutta salkkujaosta:
Ilkka Kanerva ulkoministerikisi..täytyy myöntää etten olisi heti ensimmäisellä osannut arvata. Ile on pitkän linjan poliitikko, ja niitä harvoja turkulaisia jotka pystyvät kommunikoimaan myös vanhan pääkaupungin ulkopuolella. Mutta ulkoministerin posti on out of that league missä Kanerva on totuttu viime vuosina näkemään. Yllättävä veto ja nyt jää nähtäväksi hoitaako Ilen hommia Ile vai Astrid.. Erkki Tuomiojan jälkeen saappaat saattavat vaatia ylimääräiset villasukat.
Suvi Linden oli myös yllätys, eikä miellyttävä sellainen. Nyt on näytön paikka ja vahvan esille tulon aika asiakysymyksissä. Toivon hartaasti positiivista yllätystä niin kuin aikoinaan kävi Paula Lehtomäen kanssa.
Paavo Väyrynen...mitä voi sanoa? Kaveri tiesi mitä halusi, piti siitä kiinni, ja sai sen. Voiko moittia?
Tulevan hallituksen ratkaisut sosiaaliturvan uusimisessa ja erityiseti vaikeasti työllistyvien työttömien osalta näyttävät miten kylmiä talvista seuraavan neljän vuoden aikana tulevat. Ja miten suhteet alkavat toimia työmarkkinajärjestöjen kanssa..? Henkilökohtaisesti uuden superministeriön luominen tuntuu todella epävarmalta. En usko sen millään tavalla parantavan jo nyt jalkoihin jäävien asemaa, päinvastoin, kun työllisyyspolitiikka altistetaan markkinataloudella, on selvää mihin resurssit kohdentuvat. En kritisoi sitä etteikö työvoimapalveluiden olisi hyvä olla tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, päinvastoin, ehkä samalla orastaa toive siitä. että elinkeinoelämä ja ns. "itsenäisesti pärjäävät ja työllistyneet ei-laiskiaiset näkevät" minkälaisten mahdottomien haasteiden kanssa työvoimahallinto painii. Ei kyse ole ihmisten laiskuudesta, viitseliäisyydestä tai siitä että "asiat ovat liian hyvin". Vaan siitä, että työvoiman tarve ja markkinoilla oleva vapaan työvoiman osaaminen ei kohdennu. Osaava ammatti-ihminen voi joutua eläkkeelle alle 50 vuotiaana paikkakuntansa itsestään riippumattomista syistä, ja vaihtoehtoisesti tarjolla voi olla verkostomarkkinointia, lehtienmyyntiä tai muuta provikkapalkkaista pakkomyyntiä. Tällaisessa tilanteessa jään mielelläni katsomaan elinkeinoelämän innovatiivisia ja kannustavia ratkaisuja.
(taustalla yli vuoden työskentely työvoimahallinnossa - yrityspalvelussa)
Tuleeko porvarihallituksesta mustelmahallitus vai toiveikkaan, kauniin, sivistyneen, yritteliään ja onnellisen kansan hallitus?