maanantaina, huhtikuuta 02, 2007

Tarpeellista ja tarpeetonta

Tänään keskusteltiin hyvistä tavoista, moralisoinnista, tarpeellisuudesta, tarpeettomuudesta, valinnoista, arvoista, tästä ajasta ja tyytyväisyydestä. Samaa aihetta hipaistiin sunnuntaina kun todettiin, että on ihmistyyppi joka koskaan vain ei ole tyytyväinen. Tai ehkä satunnaisesti kun vahingossa unohtaa oman tyytymättömyytensä mutta fiilis löytyy kyllä nopeasti tuplana takaisin. "oho, nauroinko mä nyt vahingossa?" Ja taas jaksaa olla naama happamana..
Huomaan, että olen rönsyilemässä aiheesta. Pointtina piti pysyä, että asioista saa keskustella ja niistä saa olla eri mieltä. Eri näkökulma tai mielipide ei tarkoita, etteikö arvostaisi toista osapuolta ihmisenä, tai että väittelisi hänen persoonaansa vastaan. Keskusteltavasta asiasta vaan voi olla erimieltä. Ja se arvostelu..hmmm..sehän on nyt vaan sellaista ääneen pohtimista.. Vetoan maikkiksen kanssa käytettyyn puolustussanontaan; "saa sanoa jos ei tarkoita, ja pitää sanoa jos tarkoittaa".
Ja siitä tarpeellisuudesta...
Pari viikkoa sitten samaan pöytään tuli istumaan turkki ja Prada-laukku. Kaunis turkki ja ihan ookoo laukku, laukussa enemmän kiinnitti huomitota mitä siinä luki, ei niinkään millainen se oli. Mutta niinhän se on monen muunkin "luxus-tuotteen" kanssa. En osannut olla edes kateellinen. Kantajaallaan oli todennäköisesti taas jo 80 centtiä enemmän sääriäkin, ja jos lähtee kadekukkaroksi niin se pitäisi tehdä perusteellisesti ja todennäköisesti laukku olisi vain ollut pelkkää alkusoittoa loputtomalle suolle! Keskityin siis esittelemään valloittavia puolia luonteessani.(toivottavasti vastaanottajapuoli havaitsi edes yhden)

Saako asioista nauttia? Totta kai saa. Saako ostaa törkeän kalliita asioita? Totta kai saa. Etenkin jos on siihen varaa. Mutta onhan se vähän sääli.
Koska mikä osa siinä avomersussa on sitä joka tekee erityisen onnelliseksi? Ainakin pieneltä osaltaan varmasti se että kaikki eivät aja avomersuilla. Mitä jos joku muu tekisi onnelliseksi ja säväyttäisi ja saisi saman olon ihmisenä kun kalliimpi tavara mitä muilla on?
Mitä jos viherpiipertäjä Linkoloita olisi enemmän? Mitä jos törkeen kalliit hyvät teot saisivat järjettömän hyvän fiiliksen ja saman ylemmyyden tunteen aikaiseksi?
Monta maailman historian tapahtumaa on kirjoitettu eri loppuisiksi jossittelemalla mutta tänään piti katsoa peiliin kun tajusin, että olen todella huono moralisti, toisaalta huomasin että pelkkä läsnäoloni riittää saamaan aikaan tunnin pituisen puolustuspuheen isokulutusyksityisauton hankkimiselle, jossa pelkät lisävarusteet ovat 20 000 juuroo.

3 kommenttia:

Minkki P kirjoitti...

Mä ajattelin kutsua sut taas kevättalkoisiin eli voit tulla vaikka Vapuksi hakemaan itsellesi pussillisen sitä "tarpeetonta" Kurvin komeroista.

Prepe kirjoitti...

Kyllä ihmisellä pitää olla oikeus tarpeettomaankin.

Kaivopuiston rannasta löytyi kuutti. Tunnetko sielujen sympatiaa vai oletko makean veden elävä?

norppa kirjoitti...

jeeeeeeeeeeeeeeee! (minnki p)

ja prepe - uskomatonta tai ei -kylmästä porvarinihkeydestäni huolimatta mulla äärinmäinen kyky tuntea syvää myötätuntoa.
Haraldista siis seuraavaksi.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...