maanantaina, huhtikuuta 09, 2007

Sur-rur, Sur-rur..

Tämä oli viides pääsiäinen Tahkolla.(muistaakseni). Myös juhlavuosi huonekavereideni kanssa, jotka varsinaisesti pyysivät laittamaan minut heidän seurakseen. Suora lainaus: "Ei olis kyllä ekana vuonna uskonut että näin tulee vielä joskus käymään.." Nooh, noille reissuillehan ei koskaan lähdetään kavereita hakemaan. Siitäkin huolimatta niitä taisi tulla taas kourallinen. Erityisen lämmittävää oli kun paluumatkalla A kysyi toiselta A:lta; "pitäisikö meidän ottaa toi Norppa huostaan.." (no siis tottakai pitäis). Adoptio tai huostaanotto..melkein sama asia..
Paluu kotiin oli lohduton. Hiljaista, rauhallista, hajutonta ja alkoholitonta. Kukaan ei nukkunut sängyssäni, sohvalla tai lattialla. Eikä jatkuva 24 tunnin nauha toista samoja juttuja, uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja... Näinkö sitä sitten pitäisi elää.
Onneksi aina voi pysäyttää lopullisesti henkisen kasvunsa ja katsoa tämänkin pätkän 6000 kertaa peräkkäin: Vares, Sutsihomma ja mitä vttua?!

3 kommenttia:

Ansku kirjoitti...

Pehku on niin paras!! Mikä oli pyllymäen ja laudan suhde alastulossa?

norppa kirjoitti...

No siis tänä vuonna tuli maan rajojen ulkopuolista puhelintukea!! Ja ensimmäisen kerran ilman kaatumisia alas..mikä näin jälkeenpäin tuntuu keksityltä.. Sähän tiedät miten Tahkolla kuitenkin tulee helposti ihan levättyä ennen suorituksia, rinteessä..tai vaikka hissijonon vieressä..

Ansku kirjoitti...

Niin, kuva-arvoituksilla on kiva viihdyttää turisteja...

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...