Prinsessaa tervehtimässä Haikaranpesässä

Kävin katsomassa Prinsessaa koska vanhemmat vapaaehtiosesti pyysivät. En siis jankannut ja lähettänyt häirikkötekstareita, vaan sain ilman pakottamista tulleen kutsun tervehdyskäynnille. Otin pyhälaukun kaapista(hnna heti huomas), olihan erityistilaisuus, kampasin hiukseni(eli todella special occation)ja mietin pitkään minkä takin laittaisin kun tapaan ihmisen hänen elämänsä toisena päivänä.. Tosin prisessa sitten vetikin torkkua siihen malliin, että taisi mennä satsaus vähän hukkaan..
Vierailuaika -lapun nähdessäni seisoin Haikaranpesän oven takana vähän aikaa miettien että "onks ne tosissaan?"(aika usein ihmiset lappuineen on)mutta koska olin jo paikalla niin päätin mennä tietäväisen näköisenä sisään. Ja siellä se oli! Pieni nukkuva vauva. Joka nukkui. Ja nukkui. Ja nukkui. Ja tosin ihan hiukkasen väänsi naamaansa kun isänsä toheloi kännykkäkameran kanssa, ja nyt meillä on kuuden sekunnin pätkä miten royal-maisesti voidaan äännähdellä jopa laatusylissäkin.
Paikalle tuli kätilö, joka kehui perheettä esimerkilliseksi. Äiti sai superpisteet itse synnyttämisestään ja keskittymisestään luonnolliseen tapahtumaan ilman lääketieteellistä kivunlievitystä. (tosin äidin itsensä kertomat kaikki pienet yksityiskohdat eivät antaneet koko tapahtumalle tai niissä mukana olleille ihan yhtä täysiä pisteitä) Tuosta kivusta...Olen aina suhtautunut kivun ihannointiin vähän epäillen. On niin paljon mihin meitä tässä luterilaisessa maailmassa pakotetaan. "Kipu kuuluu naiseuteen." Se on luonnollinen osa synnytystä. Ja synnytys on aivan luonnollinen osa ihmiselämää.
Mitä luonnollista on siinä että toisen ihmisen sisältä tulee toinen nelikiloinen ihminen?? Jos se olisi luonnollista niin siihen ei varmastikaan liittyisi yli-inhimillistä kipua, yli-inhimillistä suoritusta ja riskejä jotka vaarantavat kummankin terveyden tai jopa hengen.
Ymmärrän kyllä kätilöä, ja pidin hänen tavastaan sanoa suoraan ja puhua selkeästi, mutta se että "me naiset välttelemme kipua ja moni ei uskalla antautua sille ylivoimaiselle kivulle" No eikä?! Harvahan sitä nyt ihan vapaaehtoisesti hakkaa päätään seinään ilman, jos voi kypäränkin laittaa päähän..
Mutta me ihmiset olemme erilaisia, fyysisiltä ja henkisiltä ominaisuuksistaltamme. Voin hyvin kuvitella että Hnna on synnyttänyt mentaliteetilla "Havuja perkele" ja "tässä mitään epiduraaleja" mutta toinen ystävistäni joka pakotettiin toisen kerran synnyttämään ilman puudutusta, taitaa vieläkin omistaa kätilö woodoo-nuken..Hienointa olisi jos ihmiselle annettaisiin mahdollisuus valita, ja sen jälkeen häntä tuettaisiin täysillä tämän valinnan jälkeen.
Mutta ihana oli nähdä seesteinen ja hyvin voipa perhe! Saaristosta kuulunee terveisiä pikapuoliin..