Tämä oli viides pääsiäinen Tahkolla.(muistaakseni). Myös juhlavuosi huonekavereideni kanssa, jotka varsinaisesti pyysivät laittamaan minut heidän seurakseen. Suora lainaus: "Ei olis kyllä ekana vuonna uskonut että näin tulee vielä joskus käymään.." Nooh, noille reissuillehan ei koskaan lähdetään kavereita hakemaan. Siitäkin huolimatta niitä taisi tulla taas kourallinen. Erityisen lämmi
ttävää oli kun paluumatkalla A kysyi toiselta A:lta; "pitäisikö meidän ottaa toi Norppa huostaan.." (no siis tottakai pitäis). Adoptio tai huostaanotto..melkein sama
asia..Paluu kotiin oli lohduton. Hiljaista, rauhallista, hajutonta ja alkoholitonta. Kukaan ei nukkunut sängyssäni, sohvalla tai lattialla. Eikä jatkuva 24 tunnin nauha toista samoja juttuja, uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja... Näinkö sitä sitten pitäisi elää.
Onneksi aina voi pysäyttää lopullisesti henkisen kasvunsa ja katsoa tämänkin pätkän 6000 kertaa peräkkäin: Vares, Sutsihomma ja mitä vttua?!
3 kommenttia:
Pehku on niin paras!! Mikä oli pyllymäen ja laudan suhde alastulossa?
No siis tänä vuonna tuli maan rajojen ulkopuolista puhelintukea!! Ja ensimmäisen kerran ilman kaatumisia alas..mikä näin jälkeenpäin tuntuu keksityltä.. Sähän tiedät miten Tahkolla kuitenkin tulee helposti ihan levättyä ennen suorituksia, rinteessä..tai vaikka hissijonon vieressä..
Niin, kuva-arvoituksilla on kiva viihdyttää turisteja...
Lähetä kommentti