Hyvää äänestyspäivää Ihmiset!

Tänään on jännittävä päivä. Oikeastaan kamalankin jännittävä. En ole nyt niinkään huolestunut, vaikka syytä olisikin, hallituskokoonpanosta, vaan aivan itsekkäästi Oskun pärjäämisestä ja siitä että yhteen päivään kumuloituu tehty työ vaalien kannalta ja koko edellisen vaalikauden aikana tapahtunut muu poliittinen työ. On todella vaikea arvioida millään tavalla miten ennusmerkit konkretisoituvat lopullisiksi ääniksi. Lopputulokseen vaikuttavat niin sää, huhut kuin faktiset suorat äänestäjäkontaktit.
Eilen vaalipiirakoita jakamassa oli helvetillinen keli. Alan kuullostaa pian kokoomuslaiseslta edustajaehdokkaalta: "Tavallisten ihmisten keskellä on niin ihana käydä!" (Niin. Kävisit useammin niin se ei olisi niin upeaa ja jännittävän ihmeellistä.) Mutta ihmisten kohtaaminen saa aidosti hiljaiseksi. Keskustelin eilen pitkään 65 -vuotiaan hoitajan kanssa kaikesta maan ja taivaan välillä, ja elämän tarinansa jälkeen hän toivotti aidosti kaikkea hyvää tulevaisuudelle. Mietin että ehdimme lyhyessä ajassa keskustelemaan "tutut" demarihahmot, sdp:n johtajakysymyksen ja ihmisten laitostumisen hoitolaitoksissa. Toinen mieleenpainuva hahmo oli tahallaan provosoimaan tullut humalainen mies, joka aloitti ärhentelevästi että "kuule sano sinä miksi muka pitää äänestää" mutta loppujen lopuksi mukavan juttutuokion jälkeen hänkin totesi, ettei se kansanedustajan homma taida niin kaksista olla, että hän sitä viitsisi itse tehdä.
Kaipa tuota kaikkea leimaa sellainen todella suomalaisen aito ja rehellinen keskusteleminen. Arvostan sitä että ihmiset pysähtyvät kertomaan mitä he ajattelevat, ja haluavat myös kuulla mitä mieltä itse olet. Eikä haittaa vaikka olisit eri mieltä, kunhan osaat kertoa miksi jostain olet sitä mieltä kuin olet.
Paluumatkalla mietittiin huulet sinisinä ihan epävirallisesti että tekisikö demareille hyvää olla hetki oppositiossa. (tämä sen jälkeen kun nanna kertoi ihanasta päivi-kauppakeskus marssistaan ja tulevasta "penkkariajelusta")Katsottaisiin missä ollaan ja minne ollaan menossa. Toisaalta, olen jo pitkään miettinyt millä saisi kolmekymppiset pysähtymään ja miettimään yhteiskunnallisesti sitä samaa asiaa. Sitä mistä palvelut ja verot tulevat, ja miten tämä yhteiskunta pyörii. Ei ole mitään järkeä luulla ja olettaa että muutoksen tekee jo elämänsä alkuillassa elävä sukupolvi. Kyllä valta pitää valitettavasti ottaa ja jokainen liike muutetaan sisältä käsin.
Koska olemme kaikki pienessä ystävyysporukassa jo äänestäneet, päätimme kokoontua saaristoon juhlalliselle vaaliruokailulle. Olen varma että myös Korkeasaari kotieläinpuistoksi -vaadeprojekti tulee puheeksi.
Onnellista yhteiskunnallista valintapäivää kaikille.