Harmittaako Norppa? No ei harmita. Tulos oli ikään kuin tiedossa, ikäävähän se on mutta ehkä nyt aikaa ja tilaa kääntää kurssia siihen suuntaan mihin oikeasti on tarkoitus mennäkin, ja nopeuttaa perille pääsyä oikeiden purjeiden valinnalla.
Kävimme ennen vaaleja keskustelua siitä, että pitäisikö SDP:n mennä huilimaan hetkeksi oppositioon. Tämä siis ennen vaalituloksen julkaisemista, ja vain omia tuntoja ääneen lausuen. Ja keskustelijoiden keski-ikä oli n. 30 -vuotta, ja kaikki läsnäolijat olivat naisia, joten mistään kattavasta gallupista ei ollut kysymys. En ole puolueaktivisti, ja osaltani myös häpeän laiskuuttani ja osallistumattomuuttani. Odotanko että asiat tipahtavat vain taivaasta, tai että joku muu puolustaa niiden oikeuksia jotka eivät itse siihe
n pysty tai jaksa? Yhteiskunnallinen osallistuminen vie todella paljon aikaa. Se vaatii perehtymistä, osallistumista ja periksiantamattomuutta. Tai sitten äärimmäistä motivaatiota jonkun itsekkään näkemyksen tai tahtotilan saavuttamiseen. Viime vuosina en ole löytänyt näitä itsestäni, ja osallistuminen on valitettavasti valinaiseksi. Toisaalta myös tiedän, että jos olisin jäänyt varsinais-suomeen, olisi ollut varsin luonnollista osallistua siellä kunnallis- ja valtakunnanpolitiikkaan. Mutta silti on ollut kiinnostavaa miten paljon palautetta saan siitä että kuitenkin olen "demari". Ja kuinka monta viestiä tai kommenttia viime vuosina olen saanut siitä mitä Lipponen, Heinäluoma, Pajamäki tai "demarit taas" ovat tehneet. Siksi ilmeisesti myös vaalianalyysiä odotetaan.Vaalien voittajia olivat
Vaalien voittajia olivat meitä parikymmentä vuotta vanhempi sukupolvi. Huolestuttaako? No ainakaan tämän sivun lukijoita ei huolestuta. Tärkeämpää on ollut tappio kuin voitto. Punikit hävisivät.(entä Keskusta?)Kolmekymppisenä pitäisi olla huolestunut siitä, että tulevaisuuden visioita suunnittelee ja johtaa ikäpolvi jolla ei tule kantamaan vastuuta visioinnistaan tai sen puutteesta. On hienoa että luotetaan kokemukseen ja turvalliseen ikäryhmään mutta jos halutaan kehittää maata, ja huolehtia siitä että meistä seuraavilla sukupolvilla on jotakin, niin silloin pitäisi kyllä tajuta äänestää hieman iskukykyisempää sukupolvea.
Tämän päivän 30 -vuotias elää ihan eri yhteiskunnassa kuin 50-luvulla syntynyt. Minkälaisia kehitysvisioita ja tulevaisuuden tavoitteita on lähellä eläkeikää edustavalla kansanedustajalla, ja olisiko kehityksen kannalta ja tulevaisuuden turvaamisen kannalta KAIKILLE suotuisampaa jos eduskunnassa olisi myös parhaassa työiässä olevia? Vaikka ikä on pelkkiä numeroita(haa haa haa), niin on pakko ihan järjelläkin käsittää että elämänsä alkuiltaa elävät edustajat ovat nälkäisiä eri asioille kuin vasta alkuiltapäivää elävät. Haluaisitko että 64-vuotias rakentaisi omakotitalosi? Tai valitsisi oppikirjasi? Kyse ei ole siitä että 60-vuotiaissa olisi jotain vikaa, suurimmat idolini ovat isoäitini ja isotätini, joista kukaan ei ole alle 70-vuotias, ja tuo sisarusjengi on minusta maailman karismaattisin ja viisain ja järkevin(tosin myös hieman persoonallinen..köh..) Mutta en välttämättä silti haluaisi, että juuri he yksistään päättäisivät yhteiskunnallisista asioista.
Kokoomus - suomen paras puolue
Korvaan särähti kun Katainen sykemittaripunaisella hoki että Kokoomus on suomen kansainvälisin ja parhain puolue..
No onhan se "siistiä" että jakkupukupu ja että ollaan kansainvälisiä ja parhaita. Ja mainitsinko että parhaita. Se tuli vaalivalvojaisten puheesta selväksi. Kokoomus on suomen paras puolue. No mitä ne muut ovat? Huonoja? Paskoja? Jotain siltä väliltä? Miten yhteiskunallisissa asioissa ja arvoissa, voi määrittää että "minun mielipiteeni on paras ja minun puolueeni on paras"
Mutta Nythän on myös mahdollista että saadaan presidentti jolla on hyvin leikattu tukka, ja joka osaa myös lausua r-kirjaimen oikein, ja jolla ei ainakaan ole huonosti istuvaa lippalakkia päässä.
Kuka sitten kävi ketäkin vastaan.. Oma suosikkini oli Tuomas Nurmelan tapa lähestyä asiaa. (Hnna huom. myös kokkarilla voi pukeutua demarimaisesti.)
Vastaikkainasetteluan aika on ohi?! No älkää viitsikö naurattaa. Since when? Siksi että Kokoomus niin hokee. Hei, Saarioistenkin mainoksessa hoetaan että "Tänään ei sada yhtään niin paljon kuin eilen". Ja ihan samalla tavalla sataa kaatamalla ja kastut litimäräksi.
Vastakkainasettelun aika on ohi -mantraa ei ole koskaa hoettu näin paljoa kuin hoetaan ja osoitellaan nyt kun sitä muka ei ole. We`ll see.
Taistelu porvarijohtajuudesta tulee olemaan herkullinen. Taistelu hallitusohjelmasta ja ministeripaikoista tulee olemaan kiivas. On vaikea kuvitella että kumpikin porvaripuolue tekisi käsikädessä sulavaa politiikkaa. Energiaa tulee menemään toinen toisen rynttäämiseen. Ai niin mutta vastakkainasettelun aikahan on ohi..Mutta haluaisiko kokoomus tehdä ennemmin yhteistyötä kivasti puetun demarin kanssa vai ah, niin helposti takkia kääntävän kepulaisen kanssa? Enpä tiedä.. Ehkä pitäisi pyytää entistä työtoveria kommentoimaan tänne. Ode oli jo ekana haastattelupäivänä joutunut krapulaisen vasurin kanssa samaan radiostudioon..joten ehkä absolutisti-kepussa on puolensa..
No miksi demarit hävisivät?
Mm. siksi että demarit eivät ole seksikkäitä, eivätkä trendikkäitä, eikä ne vaan näytä hyvältä. On kivempi äänestää puoluetta jonka vaalimainoksessa on karkkia. Siksi että
niillä oli huonompi mainostoimisto kuin noilla toisilla ja siksi että kylmään oikeistopolitiikkaan uskovat lähtevät lumimyrskyssä vaikka taksilla äänestämään mutta jalkoihin jäävät lähiöön miettimään .
Mutta jotta nostaisin keskustelun rimaa, ja kertoisin mitä oikeasti ajattelen, tulkoon se tässä:
Henkilökohtaisesti toivon että demarit menevät oppositioon. En siksi, että näkisin että demarit eivät olisi tarpeellisia hallituksessa,vaan että puolueella olisi tarmoa uudistumiseen. Tämä tarkoittaa myös niiden tarmoa jotka eivät ole aktiivisesti toiminnassa. Muutos ei koskaan tule johdosta vaan kentältä, ja se muutos on jokaisen tavallisen demarin vastuulla.
Erkki Tuomiojaa lainatakseni:
Tarkoitan, että SDP:n ongelma ei ole vain sanoman perille saamisessa vaan siinä, että emme ole ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen koskaan pysähtyneet kunnolla miettimään yhteiskunnan tilaa ja tavoitteitamme. Saattaisiko edessä oleva Siperia opettaa? Ikävää vain on, että tässä SDP:n itseaiheuttamassa Siperiassa eniten saavat kärsiä vähäväkisimmät ja heikoimmin suojatut ihmiset.
Puolueen johdon voi halutessaan vaihtaan. Tässä kohdassa tosin tänään kysyisin, että kehen? Demarit tarvitsisivat takataskustaan ärhäkkään ja pystyvän naisen. Puolueen johdossa pitää olla vahva ja karismaattinen. Ulkonäkökään ei olisi pahitteeksi jos halutaan vaikuttaa "hällä väliä" -massoihin.
Muutos vaatii aktiivista järjestötyötä. Demareina valjastaisin nuoremman porukaan mukaan puoluetyöhön ja lähtisin kehittämään pitkäjänteisesti sukupolvien välistä yhteistyötä. Valitettavasti olen itse kiinnostunut enemmän ruohonjuuri tason kuin ministeripaikkojen jaosta. Meillähän voi olla vaikka missi kulttuuriministerinä, ja who cares?! Eduskuntaan nyt pääsee vaikka hyvillä urheilusuorituksilla tai heikoilla näyttelijänlahjoilla. Työttömyysturvattomuus ja syrjäyttäminen aiheutuu muualla. Puolueohjelman - ja toiminnan pitää olla niin kiinnostavaa ja vakuuttavaa, että edes huono mainos ei pysty sitä vesittämään. Jos poljetaan paikoillaan, eikä oikein itsekään tiedetä miksi - on silloin vaikea vakuuttaa muitakaan.
Ja kyllä, olen kiinnostunut myös suomen taloudellisesta pärjäämisestä, uusien yrityksien perustamisesta ja yritysten kilpailukyvyn säilyttämisestä, suomalaisten turvallisuudesta ja sivistyksen jakamisesta jokaiseen niemeen ja notkoon. Itse uskon yhteistyöhön. Oman puolueen sisällä, sekä puolueiden välillä.
Esa Suominen on mielestäni tiivistänyt asiaa melko selkeästi blogissaan.
Ja siitä "nyyh, nyyh" -kommentoinnista.. Juuri tuon vuoksi jaksaa käydä tekemässä vaalityötä edes kerran neljässä vuodessa. Ettei itse muuttuisi "nyyh, nyyh" porukaksi. Osku teki hemmetinmoisen duunin kampanjassaan ja vahvaa politiikkaa jo ennen vaaleja, ja sai paljon hyvää ja kannustavaa palautetta. Mutta mikä luotaantyöntävämpää, myös todella paljon suorastaan törkeää kommentointia, joka vielä jatkui vaalien jälkeen. Mut hei, vastakkainasettelun aikahan on ohi.
18 kommenttia:
Tartun tekstin keskeiseen teemaan: "Tänään ei sada ollenkaan niin paljon kuin eilen" - on Atrian slogan. Saarioisilla se äiti tekee teidän äitien ruuat...
Meillä täällä saarivaltakunnassa on lumet sulaneet ja siis hiekkaa voi alkaa lapioimaan säkkeihin, barrikaadeja silmällä pitäen. Lossilla ne saa lähelle Hakaniemen rantaa ja siitä raivolla ne ovat jo puoluetoimiston edessä ja vanhat tuhnut pihalla ihmettelemässä, kun heidän säkeillään on kannettu vain valoa toimistoon.
Oppositioon hakemaan vaan uutta voimaa ja uudistumaan. Välillä ei muu auta kuin Siperia.
Ja kyllä on pystyttävä tekemään yhteistyötä muiden kanssa. Varsinkin KUN vastakkainasettelunaika on ohi. Ja vaikkei olisikaan. Tyhmää motittaa itseään.
Kaupunkilainen joka äänestää kepua ei ole kaupunkilainen. Piste. Ja lukkoon, avain katki poikki ja dynamiitilla taivaan tuulii. Asiaa EI VOI perustella!
Eerolle ei ole vaihtoehtoa, kun sellaista ei ole edes haluttu. "Jeesuslapsi syntynyt on...", kun Mooseskin lähti jo eläkkeelle.
Mulla hihat on hiilenä ja kyteekin vielä. Kyllä ne ottaa hyvää kipinää vielä ja savua saadaan.
Jos Antti "Seiväshyppääjä" Kalliomäki ei anna oikeaa analyysiä, vaan jonku villasukkaversion, niin dynamiittitynnyri räjähtää puolueen silmille. Se on 100 varma!
Ja dorkat vaan pitää itseään nohevina, jos ei äänestä. Kuulia se ei ole, aikuismaistakaan. Fiksuakaan äänestämättä jättäminen EI ole, kauaskatsoista... ei. Mitä se on?! VI**N TYHMÄÄ!
Taas mmulla alkoi keittämään...
Noin käy kun ei liha kiinnosta. Mutta tossa toi pointti tuli myös selväksi, kuka muistaa kuka sanoi ja mitä, jollakin pitäisi erottua jos aihe ei houkuta.
Ja mä oon ylpee minkki P että sä jaksoit lukee noin pitkään!
Mä näkisin että sä oot kyllä selkeesti taas loppukilpailussa kun seuraava bloginlukija palkitaan.
Ja Hna: me ollaan niin hyvä tiimi, että riittää kun toinen on ihan hiilenä. Mä voin nyt vähän aikaa olla se joka kirjoittaa niitä meilejä muille osallisille ja laatii kirjelmään runkoa. :D :D
Dear Norppa,
Huomaan että olet provosoitunut. Se on hyvö asia. Koska jos kukaan ei provosoituisi, niin elämähän olisi tylsää.
Allekirjoitan melkein kaiken mitä kirjoitit. Ainakin sen sanoman. Itse kyllästyin tähän vastakkainasetteluun valtiotieteellisessä, jossa kokoomusnuoret olivat pahimmasta päästä. Minun oli vaikea ymmärtää sitä miksi helvetissä nuoret ihmiset taistelivat vielä vuoden 1918 kevät hangilla. Maailma on erilainen kuin 90 vuotta sitten.
"Kokoomus on paras puolue". Taisi olla muuten Sari Sarkomaa joka sen sanoi. Hirveetä scheissea.
Oma tyytyväisyyteni vaalien lopputulokseen johtuu nimenomaan muutoksesta. SDP:ssä kuvitellaan että jokainen suomalainen on ay-ihminen, mutta maailma on muuttunut. Ja missä on sanottu, että 40 -vuotias hyvin toimeentuleva ei tuntisi sosiaalista vastuuta!? John Irving oli aikoinaan kusella kun hänen viereensä tuli republikaani joka ihmetteli miten rikas kirjailija voi olla demokraatti ja puolustaa niiden oikeuksia joihin itse ei kuulu. Irving totesi että koki hyödyttömäski lähteä selittämään tuollaiselle mitä sosiaalinen vastuu tarkoittaa.
Kun luen Täällä Pohjantähden alla, niin sympatiani ovat punaisten puolella. Samoin kävi Westön uuden kirjan kanssa. Mutta se ei tarkoita sitä, että äänestäisin sen mukaan. Minusta on tärkeää että yritetään keskittyä nykyaikaan eikä unohdeta historian virheitä.
Uskon, että me suomalaiset puoluepoliittiseen väriin katsomatta arvostamme sellaista yhteiskuntaa jossa vähäosaisista ja heikommista pidetään huolta. Siihenkin on olemassa monta tapaa ja eläkepommin uhatessa on vain pakko innovoida ja tehdä valintoja, jotta pärjättäisiin.
Ja lopuksi: sellaiset tyypit jotka nimettöminä kirjoittelevat "ha´ha ha...ihan oikein demareille" tms. Aikuisten oikeesti: herätys! Jos ei ole pokkaa esiintyä omalla nimellä tai ei osaa tehdä muita poliittisia valintoja kuin ne mitä isä ja äiti ovat Espoon kultahammasrannikolla tehneet, niin kannattaa pitää suunsa kiinni.
Pasi
Mutta mun suurin epäilys onkin, että vaikka hyvätuloinen 4-kymppinen voi tuntea sosiaalista vastuutta, ja varmaan tunteekin, niin tekeekö sille asialle käytännössä oikeasti mitään..
ja multa kysyttiin useampaankin kertaan näiden vaalien aikana että " ai kuka on vähempi osainen?" ja " ai joku työtön vai?" Se vasta ihan hirveetä schaissea onkin. Ei mulle yrittäjä tai porvaripuolueen edustaja ole mikään vihollinen, tietenkään, mutta on ihan hirveän pelottavaa miten oikeasti itsekkäitä, ahneita ja tietämättömiä ihmiset ovat. Jopa ns. sivistyspuolueissa. Äärioikealle lipsahtavista mielipiteteistä puhumattakaan.
Innovointi, resurssointi ja juuri uusien mallien kehittäminen ovatkin ensiarvoisen tärkeitä työvälineitä nykyiseen työssäjaksamiseen ja talouden kehittämiseen.
Ja Pasi, oli sekin jotenkin väsynyttä kun kauppakorkealta kuulin sitkeästi elävän huhun jonka suurin innovaatioidea on tietyn porukan keskuudessa "liitytään demareihin ja tuhotaan ne sisältäpäin". Mikä käyttämätön voima ja energia siinä laitoksessa lepääkään..
Loino: Joo parempi, että sä teet virallisemmat yhteydenotot, koska mä voisin olla sanallisesti liian väkivaltaiseen kallistuva.
Pasi on oikeassa, ei tarvitse olla köyhä, sivistymätön, vähäosainen tai mitään sellaista ollakseen demokraatti tai vaikkapa demari. Eihän herran jestas Tuomiojakaan ole koskaan ollut mitään sellaista.
Ja todentotta kokoomuslainenkin voi pukeutua kuten ay-liikkeen keskijohto.
Täällähän keskustellaan oikein isoilla kirjaimilla. Se on hienoa. On mukavaa lukea, että joku on poliittisesti orientoitunut. Meillä himassa aikoinaan oli sellaiset setit käynnissä, että tulee ihan kotoisa olo.
Politiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen alueella voi tehdä kaikenlaista. Itse olen sivusta seuranneena todennut jo aikoja sitten, että minun yhteiskunnallinen vaikuttamiseni kanavoituu parhaiten puolueiden ja aatesuuntausten ulkopuolella.
Hassua, kuinka asiat muuttaa muotoaan. Jos demarit olivat voittaneet vaalit, niin tuskinpa kirjoittaisit blogissasi, että kansa äänesti mielestäsi liian iäkästä väkeä eduskuntaan.
Miksi demarit sitten hävisivät vaalit? Onko kenellekään tullut mieleen niinkin yksinkertainen syy, kuin että kansa kyllästyi SDP valitukseen, kuinka eläkkeitä ja opintotukia ei nosteta, vaikka kys. puolue oli itse vallan kahvassa koko nousukauden ajan! Vuonna 1991, eli pahimpaan laman aikaan demarit tosin (ylläri!) luopuivat vaalien jälkeen heti kättelyssä hallituspaikasta, sillä kuka nyt huonoina aikoina haluaisi vastuuta kantaa. Silloin oli hyvä antaa ohjakset kokoomukselle.
Mitä tulee vastakkainasetteluun, niin kyllä sen aika nyt vaan on ohi. Se ei riitä mielestäni argumentiksi, että "eihän se ole, kun siitä koko ajan puhutaan", sillä ainoat jotka vastakkainasettelusta puhuvat, ovat SDP, SAK jne.
Kiitos Pentti palautteestasi. On tietysti vaikea joskus ymmärtää toisen kirjoittamaa tekstiä mutta jos vielä tiivistän sinua varten.
Mielestäni SDP tarvitsee nuoremmasta sukupolvesta muutosvoimaa kehittyäkseen puolueeksi joka pystyy näkemään laaja-alaisesti kaikki yhteiskuntapoliittiset tarpeet. Henkilökohtaisesti en ole kiinnostunut suurimmasta puolueesta tai paikkajaosta, vaan yhteisten asioiden vastuullisesta ja inhimillisestä hoidosta.
Mielestäni SDP:n pitäisi siis kehittää politiikkaansa. Ja olisi pitänyt vaikka ei olisi hävinnytkään vaaleissa.
Mutta kerro toki vielä siitä vastakkainasettelusta jonka taas mainitsit.
Luepa uudelleen "vaalien voittajat" -väliotsakkeen jälkeinen tekstisi. Minäkin nimittäin luin sen uudelleen ja olen edelleen sitä mieltä, että siinä puhutaan liian iäkkäästä uudesta eduskunnasta, vai mitä mieltä itse olet?
"Mutta kerro toki vielä siitä vastakkainasettelusta jonka taas mainitsit."
Heh, miksiköhän se tuli taas mainittua. Olisikohan se takia, että SDP:n kannattaja sen jälleen kerran otti esille.
Saisinko muuten pyytää vielä jonkinlaista kommentia norpalta tuohon keskimmäiseen kirjoittamaani kappaleeseen, joka nyt kuitenkin on mielestäni tärkein asia tässä koko kirjoittelussa. Eli miten ihmeessä demarit kehtaavat peräänkuuluttaa hoitamattomia asioita oltuaan itse niistä päättämässä ja vieläpä aikana, jolloin ei ole ollut tarvetta jatkuvalle kulujen leikkauksille.
Eduskunnassa on faktuaalisesti nyt enemmän yli 6kymppisiä kansanedustajia kuin viime kaudella. Sitä ei muuttaisi vaikka siitä puhuisi ISä Jumala. Se on vain fakta.
Ja syitä siihen on joka puolueessa, paitsi kenties Vihreissä. Kaikilla oli asetettuna ehdolle paljon vanhempaa väkeä ja taas melko heikosti nuoria. Helsingissä listat olivat kaiken kaikkiaan vaikeat. Valinnan kannalta.
Ja minullakin on yli puoluerajojen ystäviä, joille nämä vaalit olivat vaikeat. Vaikeat löytää ehdokasta.
Maailmaan tulee mahtua useampia vaihtoehtoja. Niin puolueiden välillä kuin niiden sisällekin jäsenistöä. Kuten maailmaan mielipiteitä muutenkin.
Itse en subjektiivisesti halua nähdä Suomessa kahden puolueen järjestelmää, vaikka joku (minuakin viisaampi) tutkijaihminen totesi että suunta näyttäisi vähän olevan.
Se, että asioista ajatellaan erilailla ja ne nähdään erilailla on suhteellista. Toiselle demari on kommunisti ja toiselle oikeistolainen. Ihan mihin verrataan.
Penttiä tuntuu nyt kovasti nyppivän, että jotkut vaativat NYT SDP:n menoon muutosta. Voi kumpa olisimme voineet vastata Pentin huutoon tiedostaen jo aikaisemmin.
Norppa. Tää kuvitteellinen blogi olisi pitänyt aloittaa jo aikaisemmin! Ja heti alkaa syytämään Eiran kokouksien nostattamia tunteita tänne.
Niin siis Pentti. Me olemme Eiran demareita. Ja siinä on ero. Kysy vaikka demareilta.
Meillä kapinaa, jos sitä kehtaa siksi kutsua, on perätty jo vuosia. Me olemme tehneet aloitteita ja osaltamme koettaneet saada ääntämme kuuluviin.
Se, ettei meidän ääni kuulunut vuonna 1995, saattaa johtua siitäkin, että taisin olla rippirkoululeirillä... Missä olit itse?
"Penttiä tuntuu nyt kovasti nyppivän, että jotkut vaativat NYT SDP:n menoon muutosta. Voi kumpa olisimme voineet vastata Pentin huutoon tiedostaen jo aikaisemmin."
Nyt kyllä olet käsittänyt täysin väärin tai sitten olen ilmaissut itseäni epäselvästi. Minua ei siis nypi lainkaan, että SDP:n menoon halutaan nyt muutosta, vaan päin vastoin. Hyvä jos muuttuvat, sillä mielestäni yli kymmenen vuotta jatkunut hurskastelu saakin jo loppua. Mutta pahoin pelkään, että mitään suuria muutoksia on tuhra odottaa. SDP:ssä nyt vaan kohistaan jonkin aikaa ja nuollaan haavoja, aivan kuten vaalit hävinneen puolueen kuuluukin.
Olin vuonna 1995 jo työelämässä ja suoraan sanoen en muista, mitä puoluetta tuolloin äänestin. Saattoi olla, että jopa demareita. Mikäli näin kävi, niin näin jälkiviisaasti voin sanoa, että ei olisi kannattanut.
Vielä tuosta SPD:n oppositioon menemisestä. Jos kerran olitte tyttöjen kanssa jo ennen vaaleja keskustelleet, että olisikohan SDP:n aika mennä oppositioon tarkastelemaan itseään, niin eikös se ole hiukan ristiriidassa sen kanssa, että tekee kyseiselle puoleelle kuitenkin vaalityötä ja pyrkii saamaan sille kannatusta? Tosiasiahan on, että hallitus mitä todennäköisimmin kasataan vaalivoittajista, eli äänestämällä demareita, äänestät demareita myös hallitukseen, etkä suinkaan oppositioon.
Aina on niitä, jotka vain nuolevat haavojaan, toiset repivät arpiaan aina vain auki kerta toisen jälkeen auki, toiset osaavat vertailla kuin Tappavassa Aseessa arpiaan.
Joskus vain tuntuu, että ihmisten on vaikea aidosti haluta SDP:stä mitään muuta kuin mihin on totuttu...
Meillä oli tarkoitus saada niitä demareita eduskuntaan, jotka meistä sinne demareista olisivat sopivia. KUN voidaan olettaa ja voitiin jo ennen vaalejakin, että demareitakin tulee menemään läpi.
Siis Erkki Tuomiojalle kavereita, jotka myös eduskunnasta käsin ajaisivat myös puolueen kehitystä ja kenties silloin myö serilailla maan ja tämän kansan tulevaisuutta.
DAAA'AH!
" Jos kerran olitte tyttöjen kanssa jo ennen vaaleja keskustelleet, että olisikohan SDP:n aika mennä oppositioon tarkastelemaan itseään, niin eikös se ole hiukan ristiriidassa sen kanssa, että tekee kyseiselle puoleelle kuitenkin vaalityötä ja pyrkii saamaan sille kannatusta? "
Tottakai jäsenkirjan omaava haluaa puolueensa hallitukseen, jolloin puolueen tavoitteita voidaan parhaiten edistää. Samalla kuitenkin toivoisi, että nämä puolueen tavoitteet, sekä nykytila ja käytännön politiikka olisivat selkeästi avoimen dialogin piirissä - tai että sitä keskustelua edes olisi. Minusta kriittisyys ja halu muutokseen on tervettä, myös oman puolueen sisällä. Siis sittenhän kun maailma on valmis, politiikkaa ei enää tarvita.
Ihan näin ensikertalaisen ek-vaalityöntekijän näkökulmasta, vaalityö niillä räntäsateisilla parkkipaikoilla tai kirjoitusvirheitä vilisevillä keskustelupalstoilla *saattaa* turhauttaa jos yläkerroksissa on tehty strategisesti vääriä, tai ei ainakaan parhaita mahdollisia, valintoja. Silloin ei oikein auta mikään jalkatyö. Jostain syystä jouduimme puolustuskannalle, kun pikemminkin pitäisi olla näyttämässä suuntaa. Visionäärisyys ei nyt vaan valitettavasti ole ensimmäinen asia, mikä tällä hetkellä tulee sdp:stä mieleen.
Ja sitä mukaa, kun puolueiden jäsenmäärät jatkavat laskuaan, sitä ennakoimattomampia ovat vaalitulokset? Yhä enemmän äänestetään yksilöä, ihmistä, kun taas puolueeseen sitoutuneelle ensimmäinen valinta on puolue. Ehdokasasettelu onkin siksi todella tärkeää.
Lähetä kommentti