Roskaa päässä - roskaa kadulla

Heti kun alkaa viettämään aikaa ulkona ja yrittää tehdä siitä miellyttävää olemista taajama-aluella, törmää tietyn ihmistyypin jälkiin. Ylimieliseen ja välinpitämättömään roskaamiseen.
Roskien kadulle, pihalle tai ympäristöön heittäminen on törkeää. Millä oikeudella kukaan heittää karkkipaperinsa, röökiaskinsa, pullonsa tai minkä tahansa roskan autosta, taskusta, kassista tai kädestään vain kadulle??! Tai dumppaa roskansa metsätielle tai jättää piknik-kamansa korjaamatta?!
Ensinnäkin olen sitä mieltä että 100 euron sakko roskaamisesta olisi ihan aiheellinen. Pullojen rikkomisesta voisi tulla ylimääräinen 50 euroa, tai ei, mitä mä tässä maitoilen, toinen satanen. Samoilla mestoilla kävelee toiset ihmiset eläintensä kanssa, ja on se nyt hemmetti että pitää mennä eläinlääkäriin sen takia että joku ei saa vietyä pulloa palautukseen tai edes jätettyä sitä ehjänä kerääjiä varten! Jos ei ole ennen kouluun menoa oppinut, ettei roskia heitetä maahan niin sitten on aika oppia, vaikka sitten maksamalla.
Kuka sen maahan heitetyn roskan kerää?! " Joku ?" Häviääkö se siitä itsestään ja menee roskien taivaaseen? Vai maatuuko se, etenkin jos se on lasia tai muovia?
Myös sekopää lokkeja parveilee huomattavasti vähemmän ympärillä jos ei jätä niitä ruuanjämiä vain lopumaan nurmikolle, saatika heittele niitä tähteitä ympäriinsä.
Sama juttu kaikkien grillausten, piknikkien, vappujen ja muiden suhteen. Kaiken mitä saa kannettua jonnekin, saa myös kannettua takaisin. Eikä siihen kukaan kuole jos vahingossa poimii jonkun jonkun toisen roskan, ehkä joku tekee sen saman myöhemmin itselle.

Roska Päivässä liike

Perjantain nettiviihdettä

Siitä on jo aikaa kun viimeksi ollaan kurkattu internetin monipuoliseen deittimaailmaan ja täysin kuvitteellisiin sähköposteihin mutta koska ne ovat kutakuinkin syväluotaavia, opettavaisia, ja joskus jopa yllättäviä ja viihdyttäviä, niin on ehkä syytä tähän väliin taas vilkaista muutamia otteita:
*******************************************
- Olen syrjään vetäytyvä ja hiljainen määrättyyn pisteeseen asti ja ehkäpä siitä syystä tapahtuu pahoja tekoja jotka impulsiivisesti ovat räjähtäneet ulos?Eka tapaaminen voisi olla tavallinen tapaaminen.Ei sii sseksiä tms vaan sen aika olisi myöhemmin jos kiinnostusta riittää?

- Aurinkoista kevättä Sinulle, pidät paikat sileinä...

- kelpaisko tumma mies seikkailumielessä?

- Lähtisitkös nautiskelemaan kanssani nautinnollisesta seksistä??

- hei, how are you doing? do you like to meet and have fun now?

- moikka :) pimeässä, kynttilän valossa vai loisteputkien alla :)?


Jännä miten älykkään ja fiksun seuran etsiminen voidaan käsittää monella tavalla. Kesähäät.

Lööppivoitto norpilla

Ilta-Sanomat 30.3.2007
Kiekkonorpat veivät lööppivoiton
Suomen kiekkomaine vaarassa! Norpat kaukalossa! Norpat valtaavat jäähallit
terrorismilla. Tällä dramaattisella lööppitekstillä napattiin ykkössija IS:n Pelasta pallosi -koululaisliitteen lööppikisassa. Lööppinikkareina toimivat Mikkelin lyseon koulun 7D-luokkalaiset Olli Ottelin, Jukka Laamanen ja Casimir Ollila.
Tällä dramaattisella lööppitekstillä napattiin ykkössija IS:n Pelasta
pallosi -koululaisliitteen lööppikisassa.
- Pinnalta hauska, syvältä symbolinen, raati määritteli.
(vähän niinkuin norppakin -toim. huom.)

Kotiseutu huutaa apua - suomen hienoin kangasmaasto!

No niin. Pitihän se arvata. Taas turkulaiset asialla. Tällä kertaa yritetään törppöillä Loimaannorpan kotiseudulla. Tähän liittyen sähköpostiini tuli alla oleva pyyntö:

Haluatko, että yksi maamme hienoimmista kangasmaastoista arvokkaine runsaine pohjavesivaroineen säilyy tulevillekin sukupolville? Jos näin on, niin allekirjoitathan tämän adressin. Ja kerrot tästä ystävillesikin.
Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesihanke Virttaankankaalla uhkaa muun muassa harjua, sen pohjavettä, ympäristön lähteitä, lirikaivoja ja Natura 2000 ohjelmaan kuuluvaa Kankaanjärveä. Osa yhtiön toiminnasta on suunniteltu tapahtuvan Natura 2000 alueella. Turulla ei ole akuuttia vedensaannin tarvetta.Jos vettä kuitenkin väkisin halutaan saada, niin muitakin vaihtoehtoja on, kuin Kokemäenjoen vedensuodatus harjulla. Esimerkiksi suora putki Huittisista Turkuun.
Tekopohjavesilaitos toisi kuitenkin vain tilapäisen ratkaisun Turun "vesiongelmaan". Muutama vuosi sitten laitoksen esittelytilaisuudessa silloinen tutkimuspäällikkö vastasi kysymykseen, "kauanko harju kestäisi Kokemäenjoen veden suodatusta", hän vastasi, "se toimisi noin 20 vuotta". Nyt johtaja sanoo sen toimivan ainakin sata vuotta. Sekin olisi vain kaksi sukupolvea. Entä sen jälkeen? Kokemäenjoen saasteet olisivat harjussa ja aito pohjavesi pilalla ja mitä kaikkea muuta olisikaan tapahtunut herkälle harjuluonnolle ja sen ympäristölle, voimme vain arvailla.

Terveisiä kaupungista!

Oli pakko palata kaupunkiin vaikka arvelutti. Olin jo integroitumassa juurilleni. Kieleni oli vaihtunut alkuperäiskansan kielelle, muistin jopa huomauttaa isäpuolelleni tl. Ufolle, että en voi kirjoittaa hänen elämänkertanovelliaan Loimaan-kielellä, koska hän itse ei sitä niinkään käytä. Kävimme keskusteluja, että jos Päätalo kirjoitti Iijoki -sarjan, olisiko ihan ookoo kirjoittaa sitten myös Loimijoki -sarja. Päädyimme pelkkään novelliin.
Tänään kotiinpaluupäivänä huomasin käyttäväni luontevasti sanoja: toisaikainen, alkujans,ehtoolla ja kattottaan. Huomasin myös että kehittyneeseen kulinaarimakuuni maailman parasta ruokaa oli ruskeesoosi, keitetyt perunat ja munakas ilman turhia hörhötyksiä.
Mutta paluu kaupunkiin kuitenkin sujui. Perheeni heittää minut usein Forssaan varmistaakseni että todella lähden, ja sieltä sitten bussilla takaisin Isolle Kirkolle. Ufo kysyi tuleeko kantamaan kassit bussille. Tirskahdin. Perhehuumorissa sävyjä riittää. Ja näin tänäänkin.
Viehättävää oli toki, että sain historiallisesti sekä lounastarjouksen että, herrasmiesmäisen tarjouksen päästä Focuksella Helsinkiin.(samassa autossa pari tuntia on kuitenkin samassa autossa pari tuntia)Vaikkakin tekstiviestissä erikeen mainittiin Paavo Väyrynen ja tarjoilun puuttuminen..
Kaupunkiin palaamiselle oli syy. Elkin kanssa pitäisi saada kasattua lasten satukirja. Tosin, iiihme ihme, keksimme aikuisten satukirjaan huomattavasti helpommin piirroksia ja tarinoita mutta sovimme että kun saamme lastenkirjan tehtyä, voimme palkinnoksi revitellä aikuistenkirjan kanssa. Wikille tiedoksi: eräs satukirjassa toisena seikkalijana on poro.

Mutta kylläpä oli mukava palata. Ensimmäisissä liikennevaloissa tuhatkiloa hiekkaa suut ja silmät täyteen. On siis kevät.
Ilmanlaatu on muuttunut tänään huonoksi tai erittäin huonoksi laajalti pääkaupunkiseudulla. Ilmanlaatu on YTV:n mittausten mukaan heikentynyt erityisesti vilkasliikenteisillä alueilla..Hengitysilmassa on paljon hiukkasia ja typpidioksidia. Huono ilmanlaatu aiheutuu katupölystä ja liikenteen päästöistä, jotka laimenevat heikosti säätilanteen vuoksi. Myös tuuli on erittäin heikkoa

Terveisiä Loimaalta!

Keväinen lämmin tuuli hyväilee kasvojani. Tunnen auringonsäteiden tanssahtelevan riehakkaasti kasvoillani. Kevätlinnut laulavat kilpaa lehvikössä. Ilmassa tuoksuu kostea multa ja orastava lupaus vehreydestä.
Punatulkku tuijottaa pihlajasta. Isäpuoli on sen siihen laittanut. Pihlajan jälkeen punatulkku siirretään kuuseen. Selvä kevään merkki. Meillä on tapana kiinnitellä puihin asioita. Joskus se on omena narulla, joskus banaani, tänään oli sitten talvilinnun vuoro...
Elohopeaa ei palella. Ikkunalaudalla lämmintä on kolmekymmentä astetta. Meillä poltetaan tähtisädetikkua. Nyt tiedän että auringonpistos on varma. Välillä tehdään lumitöitä. Sekin on niin tavallista kun on helle ja muiden pihat lumettomia.
Maailman pienin suihkulähde pulputtaa. Sekin on jäässä.

Minibrake fiksaa

Eräskin nainen kirjoitti blogia. Ja juuttui paikoilleen. Sai kommentteja. Meilillä ja muutenkin. Sulkakynä raapi kuivaa paperia. Ei kulkenut. Piti antaa olla. Oli flunssaa, kevättä, uutta tukkaa, pääsiäishanukasta(+mel&kim+vanillaice), vanhaa päiväkirjaa, girlylauantaita, korjattavia saappaita ja etsittävä runokirjaa. Kirja piti tilata Turusta. Mutta ei blogimerkintöjä. Vierihoitoa tuli Mairelta.

Luonnollinen poistuma? Vai aktiivinen reagointi?

Keskustelin tänään puhelimessa nuoren naisen kanssa, huom. siis nuoren - en ikäiseni - ja hän kertoi että ilman vaalitulosta hän olisi ollut
eroamassa vuoden sisällä puolueesta.
Samoissa mietteissä on ollut varmaan moni kolmenkympin hujakoilla heiluva puolueen jäsen. Enkä ihmettele.

Onneksi tulos oli mitä oli. Moni lähtökuopissa ollut toivottavasti astuu nyt taaksepäin ja käärii hihansa, eikä vain jää seuraamaan miten puolue vastaa vaalitulokseen. Ainut mahdollisuus SDP:lle vastata oikealta tulleeseen herätystönäisyyn on saada tilaa tuoreimmille ja nuoremmille ajatuksille ja toiminnalle. Ja reagoinnin pitäisi tapahtua välittömästi, ei vuoden päästä.
On tuskaista tehdä yhteistyötä ja kehittää toimintaa ympäristössä, joka tuntuu liikkumattomalta ja pysähtyneeltä. Meillä on resursseina osaavaa, nuorta, fiksua ja nälkäistä voimaa, joka on antamassa periksi liian suuren ja jähmeän organisaation edessä.

Se ei tarkoita, että puolue pitää vallata(vai tarkoittaako?), ja keski-iän pitäisi olla alle 30-vuotta. Mutta ei se tarkoita sitäkään että sen pitäisi olla lähellä 60 -vuotta.
Soppatykkejä tarvitaan ja uutteria senioreita, jotka tekivät upeaa työtä näidenkin vaalien kampanjassa. Mutta sen lisäksi tarvitaan myös uutta osaamista. Kynnyksen on oltava matala myös sisäänpäin, ei ainoastaan puolueesta pois päin.

En haluaisi SDP:n seuraavasta kampanjasta karkkia ja sirkusta. Mutta olisin mielelläni ensi kerralla tekemässä kampanjaa joka viesti kertoo toimivasta, välittävästä, yhteistyökykyisestä ja oikealla vuosikymmenellä toimivasta puolueesta, ja jonka viestin takana myös puolue itse seisoo.
Kuva: Hanna Kopra

Haa haa haa, siitäs sai demarit -Vastakkainasettelun aika on ohi

Tätä on odotettu ja tässä se tulee:
Harmittaako Norppa? No ei harmita. Tulos oli ikään kuin tiedossa, ikäävähän se on mutta ehkä nyt aikaa ja tilaa kääntää kurssia siihen suuntaan mihin oikeasti on tarkoitus mennäkin, ja nopeuttaa perille pääsyä oikeiden purjeiden valinnalla.
Kävimme ennen vaaleja keskustelua siitä, että pitäisikö SDP:n mennä huilimaan hetkeksi oppositioon. Tämä siis ennen vaalituloksen julkaisemista, ja vain omia tuntoja ääneen lausuen. Ja keskustelijoiden keski-ikä oli n. 30 -vuotta, ja kaikki läsnäolijat olivat naisia, joten mistään kattavasta gallupista ei ollut kysymys. En ole puolueaktivisti, ja osaltani myös häpeän laiskuuttani ja osallistumattomuuttani. Odotanko että asiat tipahtavat vain taivaasta, tai että joku muu puolustaa niiden oikeuksia jotka eivät itse siihen pysty tai jaksa? Yhteiskunnallinen osallistuminen vie todella paljon aikaa. Se vaatii perehtymistä, osallistumista ja periksiantamattomuutta. Tai sitten äärimmäistä motivaatiota jonkun itsekkään näkemyksen tai tahtotilan saavuttamiseen. Viime vuosina en ole löytänyt näitä itsestäni, ja osallistuminen on valitettavasti valinaiseksi. Toisaalta myös tiedän, että jos olisin jäänyt varsinais-suomeen, olisi ollut varsin luonnollista osallistua siellä kunnallis- ja valtakunnanpolitiikkaan. Mutta silti on ollut kiinnostavaa miten paljon palautetta saan siitä että kuitenkin olen "demari". Ja kuinka monta viestiä tai kommenttia viime vuosina olen saanut siitä mitä Lipponen, Heinäluoma, Pajamäki tai "demarit taas" ovat tehneet. Siksi ilmeisesti myös vaalianalyysiä odotetaan.
Vaalien voittajia olivat
Vaalien voittajia olivat meitä parikymmentä vuotta vanhempi sukupolvi. Huolestuttaako? No ainakaan tämän sivun lukijoita ei huolestuta. Tärkeämpää on ollut tappio kuin voitto. Punikit hävisivät.(entä Keskusta?)Kolmekymppisenä pitäisi olla huolestunut siitä, että tulevaisuuden visioita suunnittelee ja johtaa ikäpolvi jolla ei tule kantamaan vastuuta visioinnistaan tai sen puutteesta. On hienoa että luotetaan kokemukseen ja turvalliseen ikäryhmään mutta jos halutaan kehittää maata, ja huolehtia siitä että meistä seuraavilla sukupolvilla on jotakin, niin silloin pitäisi kyllä tajuta äänestää hieman iskukykyisempää sukupolvea.
Tämän päivän 30 -vuotias elää ihan eri yhteiskunnassa kuin 50-luvulla syntynyt. Minkälaisia kehitysvisioita ja tulevaisuuden tavoitteita on lähellä eläkeikää edustavalla kansanedustajalla, ja olisiko kehityksen kannalta ja tulevaisuuden turvaamisen kannalta KAIKILLE suotuisampaa jos eduskunnassa olisi myös parhaassa työiässä olevia? Vaikka ikä on pelkkiä numeroita(haa haa haa), niin on pakko ihan järjelläkin käsittää että elämänsä alkuiltaa elävät edustajat ovat nälkäisiä eri asioille kuin vasta alkuiltapäivää elävät. Haluaisitko että 64-vuotias rakentaisi omakotitalosi? Tai valitsisi oppikirjasi? Kyse ei ole siitä että 60-vuotiaissa olisi jotain vikaa, suurimmat idolini ovat isoäitini ja isotätini, joista kukaan ei ole alle 70-vuotias, ja tuo sisarusjengi on minusta maailman karismaattisin ja viisain ja järkevin(tosin myös hieman persoonallinen..köh..) Mutta en välttämättä silti haluaisi, että juuri he yksistään päättäisivät yhteiskunnallisista asioista.
Kokoomus - suomen paras puolue
Korvaan särähti kun Katainen sykemittaripunaisella hoki että Kokoomus on suomen kansainvälisin ja parhain puolue..
No onhan se "siistiä" että jakkupukupu ja että ollaan kansainvälisiä ja parhaita. Ja mainitsinko että parhaita. Se tuli vaalivalvojaisten puheesta selväksi. Kokoomus on suomen paras puolue. No mitä ne muut ovat? Huonoja? Paskoja? Jotain siltä väliltä? Miten yhteiskunallisissa asioissa ja arvoissa, voi määrittää että "minun mielipiteeni on paras ja minun puolueeni on paras"
Mutta Nythän on myös mahdollista että saadaan presidentti jolla on hyvin leikattu tukka, ja joka osaa myös lausua r-kirjaimen oikein, ja jolla ei ainakaan ole huonosti istuvaa lippalakkia päässä.
Kuka sitten kävi ketäkin vastaan.. Oma suosikkini oli Tuomas Nurmelan tapa lähestyä asiaa. (Hnna huom. myös kokkarilla voi pukeutua demarimaisesti.)
Vastaikkainasetteluan aika on ohi?! No älkää viitsikö naurattaa. Since when? Siksi että Kokoomus niin hokee. Hei, Saarioistenkin mainoksessa hoetaan että "Tänään ei sada yhtään niin paljon kuin eilen". Ja ihan samalla tavalla sataa kaatamalla ja kastut litimäräksi.
Vastakkainasettelun aika on ohi -mantraa ei ole koskaa hoettu näin paljoa kuin hoetaan ja osoitellaan nyt kun sitä muka ei ole. We`ll see.
Taistelu porvarijohtajuudesta tulee olemaan herkullinen. Taistelu hallitusohjelmasta ja ministeripaikoista tulee olemaan kiivas. On vaikea kuvitella että kumpikin porvaripuolue tekisi käsikädessä sulavaa politiikkaa. Energiaa tulee menemään toinen toisen rynttäämiseen. Ai niin mutta vastakkainasettelun aikahan on ohi..Mutta haluaisiko kokoomus tehdä ennemmin yhteistyötä kivasti puetun demarin kanssa vai ah, niin helposti takkia kääntävän kepulaisen kanssa? Enpä tiedä.. Ehkä pitäisi pyytää entistä työtoveria kommentoimaan tänne. Ode oli jo ekana haastattelupäivänä joutunut krapulaisen vasurin kanssa samaan radiostudioon..joten ehkä absolutisti-kepussa on puolensa..
No miksi demarit hävisivät?
Mm. siksi että demarit eivät ole seksikkäitä, eivätkä trendikkäitä, eikä ne vaan näytä hyvältä. On kivempi äänestää puoluetta jonka vaalimainoksessa on karkkia. Siksi että
niillä oli huonompi mainostoimisto kuin noilla toisilla ja siksi että kylmään oikeistopolitiikkaan uskovat lähtevät lumimyrskyssä vaikka taksilla äänestämään mutta jalkoihin jäävät lähiöön miettimään .
Mutta jotta nostaisin keskustelun rimaa, ja kertoisin mitä oikeasti ajattelen, tulkoon se tässä:
Henkilökohtaisesti toivon että demarit menevät oppositioon. En siksi, että näkisin että demarit eivät olisi tarpeellisia hallituksessa,vaan että puolueella olisi tarmoa uudistumiseen. Tämä tarkoittaa myös niiden tarmoa jotka eivät ole aktiivisesti toiminnassa. Muutos ei koskaan tule johdosta vaan kentältä, ja se muutos on jokaisen tavallisen demarin vastuulla.
Erkki Tuomiojaa lainatakseni:
Tarkoitan, että SDP:n ongelma ei ole vain sanoman perille saamisessa vaan siinä, että emme ole ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen koskaan pysähtyneet kunnolla miettimään yhteiskunnan tilaa ja tavoitteitamme. Saattaisiko edessä oleva Siperia opettaa? Ikävää vain on, että tässä SDP:n itseaiheuttamassa Siperiassa eniten saavat kärsiä vähäväkisimmät ja heikoimmin suojatut ihmiset.
Puolueen johdon voi halutessaan vaihtaan. Tässä kohdassa tosin tänään kysyisin, että kehen? Demarit tarvitsisivat takataskustaan ärhäkkään ja pystyvän naisen. Puolueen johdossa pitää olla vahva ja karismaattinen. Ulkonäkökään ei olisi pahitteeksi jos halutaan vaikuttaa "hällä väliä" -massoihin.
Muutos vaatii aktiivista järjestötyötä. Demareina valjastaisin nuoremman porukaan mukaan puoluetyöhön ja lähtisin kehittämään pitkäjänteisesti sukupolvien välistä yhteistyötä. Valitettavasti olen itse kiinnostunut enemmän ruohonjuuri tason kuin ministeripaikkojen jaosta. Meillähän voi olla vaikka missi kulttuuriministerinä, ja who cares?! Eduskuntaan nyt pääsee vaikka hyvillä urheilusuorituksilla tai heikoilla näyttelijänlahjoilla. Työttömyysturvattomuus ja syrjäyttäminen aiheutuu muualla. Puolueohjelman - ja toiminnan pitää olla niin kiinnostavaa ja vakuuttavaa, että edes huono mainos ei pysty sitä vesittämään. Jos poljetaan paikoillaan, eikä oikein itsekään tiedetä miksi - on silloin vaikea vakuuttaa muitakaan.
Ja kyllä, olen kiinnostunut myös suomen taloudellisesta pärjäämisestä, uusien yrityksien perustamisesta ja yritysten kilpailukyvyn säilyttämisestä, suomalaisten turvallisuudesta ja sivistyksen jakamisesta jokaiseen niemeen ja notkoon. Itse uskon yhteistyöhön. Oman puolueen sisällä, sekä puolueiden välillä.
Esa Suominen on mielestäni tiivistänyt asiaa melko selkeästi blogissaan.
Ja siitä "nyyh, nyyh" -kommentoinnista.. Juuri tuon vuoksi jaksaa käydä tekemässä vaalityötä edes kerran neljässä vuodessa. Ettei itse muuttuisi "nyyh, nyyh" porukaksi. Osku teki hemmetinmoisen duunin kampanjassaan ja vahvaa politiikkaa jo ennen vaaleja, ja sai paljon hyvää ja kannustavaa palautetta. Mutta mikä luotaantyöntävämpää, myös todella paljon suorastaan törkeää kommentointia, joka vielä jatkui vaalien jälkeen. Mut hei, vastakkainasettelun aikahan on ohi.

SSK:n Päättäjäiset

Puoli vuotta yhteistä kirjoittamisaikaa on päättynyt. Tuntuu vielä vähän vaikealta edes käsittää että SSK/SKK:n kaari on tullut nyt päätökseen.
Syksyllä tajusin välähdyksenomaisesti(kuten usein) töistä tullessani bussissa, että "Nyt mä tiedän! Meidänhän pitää kokoontua kirjoittamaan Andun ja Hnnana raskauden ajaksi. Dokumentoida meidän elämät, ja sitten meillä on siinä materiaali josta voi halutessaan "työstää jotain" tai olla työstämättä, jos niikseen tulee." Hetkeäkään en ajatellut että A tai H voisivat pitää outona kun yhtäkkiä soitan heille ja esitän asian. Kumpikin vastasi myöntävästi edes kysymättä "miksi", aivan kuin itsestäänselvyyteen, että kokoonnumme puoleksi vuodeksi kirjoittamaan "ja sitten jotain". Kolmas jäsen liittyi joukkoon aloituksen jälkeen. Kun Jude puhelimessa kuuli että "raskaana olevat naiset miinus yksi kokoontuvat kirjoittamaan" niin hän huusi puhelimen toisessa päässä, että "mä haluan kanssa!!!". Ja niin meillä oli rinki koossa.
Olemme kokoontuneen n. kolmen viikon välein, joskus tiiviimminkin ja jossain välissä oli pidempi tauko. Matkan varrella on tapahtunut paljon. Myös "kirjoittamispiirimme" on saanut osakseen kummastelevia ilmeitä mutta jokseenkin palaute on ollut enemmänkin aidon kiinnostunutta. Käsin ja yhdessä kirjoittaminen on kuitenkin tuttavapiirissämme ilmeisen harvinaista.
Vanessa ja Tyyppi näkevät päivänvalon minä hetkenä tahansa. Nyt heidän odottamisajaltaan on kirjoitettu neljän ihmisen tuntemukset tietyistä päivistä, tietyistä ajanjaksoista ja tietyistä valituista aiheista. Sivuille on kertynyt itkua, naurua, salaisuuksia, totuuksia, tulkintoja, piirustuksia ja varmana myös armotonta spekulaatiota muiden kirjoituksista. Ja mä oon ihan varma että myös paljon yllätyksiä. Mulla on vahva epäilys että annettuja ohjeita on noudatettu toisinaan hieman tulkinnallisesti..
Kukaan meistä ei ole lukenut omia eikä muiden kirjoituksia. Kun on aika, niin on aika. Kiitos Hnna, Andu ja Jude, että sain olla osa puolta vuottanne ja olitte osana omaa puolta vuottani.

****
Voimala käsitteli tänään eri tavoin kirjoittamista. Yhtenä aiheena blogit. Ne luovat kuulemma yhteisöllisyyttä. Minä -muodosta tuleekin Me -muoto. Kirjoittaminen voi yhdistää hengenheimolaisia, tuoda yksinäisiä persoonia yhteen.

Et siis ole täälläkään yksin. 12.3.2007 - 18.3.2007. Sivustolle ovat klikkautuneet eri kävijät mm.

Helsinki601756249342 143



Espoo602167246667 30



Kockby601831247589 19



Vanda603000248500 18



Otaniemi601894248358 13



San Diego327977-1171322 10



Hägersten593000179667 10



Seinäjoki628000228333 6



Kierlä604333225333 6



Rastaala602350247664 5



Lund557000131833 5



Mariehamn601000199500 5



Turku604500222833 5



Korttia606000256000 4



Vaasa631000216000 4



Lidingö593667181333 4



Pohjois-Haaga602253248853 4

Kevyt tilitys - "mä sanon viimeisen sanan, ja se on Eiiii, eiku Ehkäää, eiku Joo sit "

Lauantaina sain ilahduttavan kutsun lähteä Las Palmasiin. Ajatus oli monesta syystä sykähdyttävän ihana. Talviloma pitämättä, väsy aikamoinen, lenkkikausi kaipasi täydellisiä harjoitusolosuhteita, eikä tänä vuonna ole löytynyt edes reissuseuraa, joten ajatus siitä että olisi viikon varran puuhakavereita tuntui ihanalta. Eikun tekstaria esimiehelle ja lentoja selaamaan.

No lomaa ei tippunut. Asiasta käytiin asiallista ja järkevää mielipiteiden vaihtoa. Olin se asiallinen ja järkevä. Katsoin että ammattitaitoni riittää ymmärtämään voinko työni puolesta lähteä vai en. Osoittaakseni joustavuuttani suostuin vielä tulemaan maanantaiksi töihin. Silti ei. Vastaus oli jyrkkä "Ymmärrän mutta ei käy".

MUTTA - voihan ananasakäämä - TÄNÄÄN sitten valon näkemänä, loma olisi irronnutkin.

HARMI vain että koneessa oli TÄNÄÄN tilaa, lento oli puoli-ilmainen TÄNÄÄN.

Huomasinko muuten jo kertoa, että olisin tänään voinut lähteä superkivaan paikkaan, superhalvalla, supersopivaan aikaan, superkivan porukan kanssa, ja että se olisi ollut musta superkivaa. But no.

Kuva 1. reissumajoituskohteesta.

Kuva 2. työpaikan ikkunasta.

Odotettu takatalvi

Vaalit on käyty ja osa kansasta on äänestänyt. Suomeen saadaan pitkään kaivattu ei holhoava-porvarihallitus. Hallitusneuvotteluista tulee kuulemma pitkät ja vaikeat. Epäilemättä. Keskustan ja Kokoomuksen yhteiseloa tulee olemaan mielenkiintoista seurata. Tangoon tarvitaan kaksi. Toivottavasti ei ole edes vaihtoehtona, että demarit olisivat hallituksessa. Oppositio antaa näkökulmaa oman viestin kirkastamiseen ja pontta tekemiseen.

Mutta odotettu takatalvi tuli eilen. Ilmansuunnista viis. Räntäshittiä lensi vaakasuorassa oikealta.

Lisää huomenna.

Hyvää äänestyspäivää Ihmiset!

Tänään on jännittävä päivä. Oikeastaan kamalankin jännittävä. En ole nyt niinkään huolestunut, vaikka syytä olisikin, hallituskokoonpanosta, vaan aivan itsekkäästi Oskun pärjäämisestä ja siitä että yhteen päivään kumuloituu tehty työ vaalien kannalta ja koko edellisen vaalikauden aikana tapahtunut muu poliittinen työ. On todella vaikea arvioida millään tavalla miten ennusmerkit konkretisoituvat lopullisiksi ääniksi. Lopputulokseen vaikuttavat niin sää, huhut kuin faktiset suorat äänestäjäkontaktit.
Eilen vaalipiirakoita jakamassa oli helvetillinen keli. Alan kuullostaa pian kokoomuslaiseslta edustajaehdokkaalta: "Tavallisten ihmisten keskellä on niin ihana käydä!" (Niin. Kävisit useammin niin se ei olisi niin upeaa ja jännittävän ihmeellistä.) Mutta ihmisten kohtaaminen saa aidosti hiljaiseksi. Keskustelin eilen pitkään 65 -vuotiaan hoitajan kanssa kaikesta maan ja taivaan välillä, ja elämän tarinansa jälkeen hän toivotti aidosti kaikkea hyvää tulevaisuudelle. Mietin että ehdimme lyhyessä ajassa keskustelemaan "tutut" demarihahmot, sdp:n johtajakysymyksen ja ihmisten laitostumisen hoitolaitoksissa. Toinen mieleenpainuva hahmo oli tahallaan provosoimaan tullut humalainen mies, joka aloitti ärhentelevästi että "kuule sano sinä miksi muka pitää äänestää" mutta loppujen lopuksi mukavan juttutuokion jälkeen hänkin totesi, ettei se kansanedustajan homma taida niin kaksista olla, että hän sitä viitsisi itse tehdä.
Kaipa tuota kaikkea leimaa sellainen todella suomalaisen aito ja rehellinen keskusteleminen. Arvostan sitä että ihmiset pysähtyvät kertomaan mitä he ajattelevat, ja haluavat myös kuulla mitä mieltä itse olet. Eikä haittaa vaikka olisit eri mieltä, kunhan osaat kertoa miksi jostain olet sitä mieltä kuin olet.
Paluumatkalla mietittiin huulet sinisinä ihan epävirallisesti että tekisikö demareille hyvää olla hetki oppositiossa. (tämä sen jälkeen kun nanna kertoi ihanasta päivi-kauppakeskus marssistaan ja tulevasta "penkkariajelusta")Katsottaisiin missä ollaan ja minne ollaan menossa. Toisaalta, olen jo pitkään miettinyt millä saisi kolmekymppiset pysähtymään ja miettimään yhteiskunnallisesti sitä samaa asiaa. Sitä mistä palvelut ja verot tulevat, ja miten tämä yhteiskunta pyörii. Ei ole mitään järkeä luulla ja olettaa että muutoksen tekee jo elämänsä alkuillassa elävä sukupolvi. Kyllä valta pitää valitettavasti ottaa ja jokainen liike muutetaan sisältä käsin.
Koska olemme kaikki pienessä ystävyysporukassa jo äänestäneet, päätimme kokoontua saaristoon juhlalliselle vaaliruokailulle. Olen varma että myös Korkeasaari kotieläinpuistoksi -vaadeprojekti tulee puheeksi.
Onnellista yhteiskunnallista valintapäivää kaikille.

Bikinit ja sukset - sukset ja bikinit

Istun bikinit päällä olohuoneessa ja eteisessä ovat uudet sukset. Kelejä vain ei ole. Tietenkään. Kummillekaan.
Tosin käyn yksipuolisilta tuntuvia lomaneuvotteluja esimieheni kanssa. Talviloma on pitämättä. Kevät tuli jo. Ja pian kesälomat, joita niitäkään ei varmaankaan ole hyvä aika pitää.
Temppu sai kuningataridean(skumppapäissään päivällä), että mähän voin lähteä heidän mukaansa Canarialle ja haki vielä parit bikinit tarjouslaatikosta kaupan päälle. Jostain kumman syystä tähänei nyt löytynyt "päällä" -kuvaa.. Ja toden totta, lenkkeily- ja kirjanlukuloma tämän uskomattoman alkukvarttaalin väliin ei olisi ollenkaan huono juttu. Itseasiassa ajatus lämmöstä ja levosta saa melkein kyyneleet herahtamaan silmäkulmiin.
Minkki P ystävällisesti kysyi tuosta hiihtoharrastuksesta.. ja kiitos, sillehän kuuluu tosi hyvää! Basselta hain sukset. Oli voideltu ja siteet kiinnitetty. Kaupan päälle tuli vielä kiinnitysnauhat. Ihan hyvä sinänsä koska meinasin puhkaista jo muutamien kanssakulkijoiden silmät. Harrastus on siis hyvällä mallilla. Ensinhän hankittiin hanskat, sitten hiihtopuku, ja loppujen lopuksi vielä itse välineetkin.
Lomaa ei tippunut. Eläköön työelämän joustot, henkilökohtainen sitoutuminen, lojaalisuus ja aito välittäminen. On tärkeää että työntekijä laittaa pk-yrityksessä oman henkilökohtaisen osaamisensa ja sitoutumisensa peliin. Tekee työtä yrittäjänä työyhteisössä eikä tuijota kellokorttia liian tarkkaan. Erityisesti tällä alalla ylityöt ja pieni ylimääräinen tekeminen kuuluu työn kuvaan. Hyvä etten ole pois neljää päivää niin yritys pelastuu ja sen mukana työpaikat.

Norpalle lunta ja äkkiä!

Hei nyt loppuu se "onpa ihanaa kun on ilmasto lämmennyt" -lässytys. Ei ole.

Suomessa on neljä vuodenaikaa. Kunnon talvivarusteet ja talviharrastukset niin ei tarvi vikistä puolta vuotta neljän seinänsisällä.

Nyt on vasta maaliskuu, yksi parhaimmista suomen talvikuukausista, joten lunta vaan taivaalta alas ja paljon. (tämä ei johdu pelkästään siitä että uudet sukset odottavat käyttäjäänsä vaan esim. lajitoveri saimaannorppa kärsii lumenpuutteesta!)

Yleensä saimaannorpan kuutit syntyvät Nestorin päivän aikaan rauhallisten luotojen ja niemien lumikinoksiin kaivettuihin lumipesiin. Alkuviikosta lumitilanne näytti Saimaalla vielä lupaavalta, mutta viime viikon sateet ovat sulattaneet lumet monilta norppien tärkeimmiltä pesimäpaikoilta. Jo yksikin kunnon pyry voi tuoda ratkaisevan helpotuksen niihin norppaperheisiin, jossa synnytys ei ole vielä käynnistynyt, mutta jo syntyneille kuuteille taivaan apu saattaa tulla liian myöhään.

"Pitkällä aikavälillä paras apu saimaannorpille on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Jos ilmasto lämpenee tätä tahtia, norpalla ei tulevaisuudessa ole minään vuonna riittävästi lunta onnistuneeseen pesintään", varoittaa WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Pohkeet maitohapoilla

Olemme tainneet saada Juden kanssa todella suppean läpileikkauksen Helsinkiläisistä rappukäytävistä. Meilahti ja Töölö eivät kerro mitään rappukäytävistä töölönlahden tuolla puolen..
Eilen vedettiin hyvä läpileikkaus takatöölön sivistysrappukäytäviin. En edes osaa matkia sitä kohteliaan huoliteltua "haloota", jota ovipuhelimissa kuuli.. Ja olisi pitänyt kuvata joka ikinen ihanasti väkerretty ovikoriste, rappukäytävän välituolit tai ne jumalaiset sukunimet joita kaupunkimme on täynnä(esim. Kuningas). Mutta huippu oli persialaiset rappukäytävä matot. Eihän sitä nyt hyvänen aika sentään kotiin mennä kengät jalassa! Siinähän tulee kaikenlaisia bakteereja kadulta ja ulkomaailmasta. Kengät jätetään rappukäytävään persialaiselle käsinkudotulle matolle..
Ensimämisessä talossa tuli vielä nelosessa vastaan mäyräkoira ja ajokoira iloisesti häntä heiluen. "tultiin tervehtimään vaalilehdenjakajia henkilökohtaisesti, vuh!" Huom. Töölössä koiratkin osaavat käyttäytyä. Oltiin Juden kanssa hetken aikaa sanattomia. Sinänsä ennätys koska muuten suu kävi taukoamatta Aiheina mm. Rosen, kannattaako poliittinen tiedostaminen tuoda esiin työpaikalla ja meidäthän olisi ammuttu punaisina sata vuotta sitten.
Nyt arvostaa lehdenjakajia, erityisesti ilmaislehden jakajia - ovet ovat täynnä materiaalista valittavia tarroja, joista osasta ei saa selvää, osa on valikoivia ja osa muuten vain nuivia. Ja missään, miiiiiisssääään ei ole hissiä. Pohkeet kiittävät.
Kylttejä omaan kotiin täältä

Blonin pulu-stoori

Kun Jude kuuli että Elkkillä on ollut pulu-kohtaaminen - ensimmäinen kommentti oli: " ai, yrittikse vääntää siltä niskat nurin?" No arvaus ei ollut sinänsä henkisesti kaukana, koska sama ajatus käväisi myös Elkin(nykyinen metsästäjän avovaimo) itsensä mielessä. Ikävästi vain työkaverit halusivat pelastaa pulun poikasen.

Mutta annetaanpa Elkin itse kertoa:

- Tapahtumapaikka: Kalevankatu 3 porttikongi
- uhri: pulun poikanen (on muuten harvinaista nähdä, sanoi kaupungin eläinlääkäri, ollaan siis melkein julkkiksia)
- asianosaiset: allekirjoittanut ja työkaveri sekä pulun poikasen isä ja äiti
- huolen aihe: pulun poikanen hengittää raskaasti, höyhenet ovat märät, ei liiku.
- ongelma: mitä tehdä? Itse koetin ehdottaa huoltomiehelle soittoa, joka nakkaisi kaverin jonnekin, mutta sain kuulla olevani eläintenmurhaaja..vaikka ainoastaan ajattelin päästää kaverin kärsimyksistään..
- ratkaisu: soitto pieneläinklinikalle - ei vastausta. soitto poliisille, jonka kautta yhteys kaupungin eläinlääkäriin, joka lupasi tulla hakemaan polon pulun pois.
- ratkaisuajatuksia ennen varsinaista ratkaisua: Jossakin vaiheessa suunniteltiin jo pulun ottamista laatikkoon (kuka ottaa, minne ottaa????) ja viemistä Viikin pieneläinklinikalle..mutta onneksi ei lähdetty siihen puuhasteluun, eläinlääkäri sanoi, että äiti ja isä pulut olisivat saattaneet käydä päälle, ja siitäkös riemu vasta urkenisi..
- tulos: pe 9.3. klo 16.08 pulun poikanen oli kadonnut/haettu/lentänyt (epätodennäköistä)
- loppukevennys ja hyvä mieli: pulun poikasen höyhenet olivat kuivanneet klo 15.00 mennessä! Hän selviää ehkä sittenkin!
- miinus: häntä jäivät ikävöimään puluvanhemmat, ellei sitten heitäkin otettu mukaan lääkärille..

Ja kuka vielä sanoo, ettei meillä täällä kaupungissa ole luontokohtaamisia. Eikä tarvitse edes Animal Planettia, tai jotain muuta hc-kanavaa, jossa 400 kiloinen gepardi roikkuu aina 12 kiloisen bambin kimpussa. Joka ikisessä jaksossa.

Voi gsus...

Kannatti herätä tänäänkin! Selvisi taas miksi käyn töissä. Käyn töissä jotta voisin laittaa koko palkkani vaatteisiin, joita auttamattomasti tarvitsen. Tietysti vielä vaatteisiin jotka "hetken ajan kuluttua" sopivat paremmin kuin tänään. Massakausi alkoi naurattaa ehkä asteen vähemmän tänään kuin maanantaina.
Ystismyynnissä on kiva käydä. Ystismyynnissä ei ostamisella ole rajaa. Ystismyynnissä todella säästää ja laittaa rahaa pankkiin(jonkun muun). Ystismyynnissä kaikki vaan on niin järkky halpaa ja hyvännäköistä. Tietty on vielä hauska nähdä Ystiksiä, jotka niin kivasti sanoo että "IIIIiiihaaana! Toi ooon iiiihaaaan täääääyyydellinen!!!!!" "Ja hei toi sun on iiihan pakko ottaa!!"
Tarvitsinko sammaleen vihreän keinoturkisjakun. Ehdottomasti. Entä abouts kymmenen suhteellisen samaa kangasta ja saman väristä(mustaa)trikoopaitaa eri hihapituuksilla ja kaula-aukoilla?Kyyyllä. Entä hassun hauskan, mutta ah niin hyvän näköisen "sadejakun(!)". No tottakai! Tai tarvisinko farkut joiden sopimisesta pohdin vieläkin... Tietty tarvitsin! Koska miksi muuten kävisin töissä ansaitsemassa rahaa.
Suurinta hupia oli myös iso yhteispukuhuone, jossa kelmeän kalpeassa liian kirkkaassa loistevalossa on jo haaste olla puolialasti samaa sukupuolta olevien laiheliinien kanssa mutta kun samaan tilaan saapui laiheliini male, teki se tilanteesta mielenkiintoisen ja päivästä heräämisen arvoisen. (Onneksi työkaverini oli iltapäivällä mitannut takapuoleni metrimitalla asiakkaan pihalla ja todennut että ihan on ookkoo(suora lainaus), niin ei tarvinnut kärsiä epäluulosta ja epävarmuudesta omasta kropastaan.) Raporttia etu-töölöltä "oothan säkin tyttömäinen - tyttömäisyyttäkin on niin monenlaista(suora lainaus)" ja Miss C:ltä odotetaan.

Luukuttaa luukuttaa

No niin. Tänään on liikuttu paita hiessä. Ensin epätoivoinen lenkki töihin. Jännä miten se pieni ylämäki raitiovaunun ikkunasta on iiiiihan erilainen kun reppuselässä yrittää metsäkaurismaisesti loikkia sitä ylöspäin aamusella, ja päätykin näyttämään lyhytjalkaiselta dumbo-normsulta..
Kaikenlisäksi jännitystä päivään lisäsi se että työpaikkamme suihkun ulommaisessa ovessa ei ole lukkoa. Kävin ystävällisesti huutamassa pojille tullessani etteivät pelästy, olen menossa suihkuun.(koska siis wc:t ja suihkut ovat samoissa tiloissa) No, hassun hauskasti kävikin niin että pomo tulikin vasta jälkeeni töihin, eikä siis kuullut varoitus huutoa.. Ja sekunti sen jälkeen kun olen pelastautunut lukollisen suihkun puolelle ns. pukutilasta, revähtää ovi reippaasti auki!
Kumpikohan siinä olisi säihkätänyt enemmän..Voi vaan spekuloida.
Töiden jälkeen luukuttamaan Juden kanssa vaalilehtiä. Neljä hyvää puolta, liikkuminen, sosiaalinen kontakti ja että hyvä vaalilehti tuli jaettua sekä Meikun kauniit rappukäytävät. Oikeastaan melkein kadutti että oli aamulla tultu juostua koska rappusia ylös alas olisi tälle päivälle riittänyt mainiosti. Ei nyt tarvi liioitella sentään.
Jakaminen sujui yllättävän häiriöttömästi. Kukaan ei sylkenyt eikä haukkunut. Päästiin jopa sisään rappuihin. Aina kun oli painanut noin 8 asunnon ovikelloa. Tosin muutamia kertoja odotin että työntäessäni lehteä postilaatikoista(niitäkin on kerrostaloissa muuten hyvin erilaisia) että sormessani roikkuu äkäinen jättiläisrotta mutta ilmeisesti ihmiset ovat rauhoittuneet sekopää eläinten omistamisen kanssa. Mutta kauniita rappukäytäviä, ihania yksityiskohtia kaiteissa, kattomaalauksia ja kattoikkunoita. Ensi kerralla soitetaan ovikelloja ja pyydetään että saadaan ihan vaan kurkata pohjaratkaisua.

Saaristossa tapahtuu kummia

Siiiiiis eiiiikäääää! Nyt on taas Heippa -lapun vuoro, tällä kertaa Laajasalossa. Hnnan ja Jaken porrastasanne taidekoristeluun oli törkeesti kajottu. Iiiihan törkeeeeetä. Istutukset sikin sokin lattialla ja ruusut viety.

Ei mitään rajaa. Toiset yrittää ilahduttaa, ja missä kiitos.

Ilmeisesti alkuvuosi 07 ei ole rappukäytävien vuosi.

Aina niin rakentava homokeskustelu

Homo-keskustelua kannattaa käydä aina silloin tällöin. Ja taas sitä käytiin eilen. Eräässäkin kahvipöytäkeskustelussa kävi ilmi että äänestäjällä oli kaksi syytä valita ehdokkaansa. Toinen oli perintöveron poisto, ja toinen homojen adoptio-oikeuden kieltäminen. Ehdokkaan löytäminen on kuulemma vaikeaa koska kaikkien mielestä homous on nykyään niin muodikasta ja siistiä, ja jokainen nainenkin hankkii homokaverin vaan sen vuoksi koska se on niin "hienoo"..
Saman hengenvetoon piti kysyä haastavana muulta seurueelta että "no onks teidän mielestä sit tosi siistii että homot saa lapsia?!"
Keskustelun pitäisi olla nostettu tietylle tasolle jotta sitä voisi kutsua keskusteluksi mutta paremman puutteessa oli osallistuttava siihen mitä oli tarjolla. Halusi tai ei.

Luonnonvastaisuus. " Se nyt on vaan niin luonnonvastaista eikä normaalia! "
- Yksihuoltaja äiti Loimaallakin oli 70-luvulla luonnonvastaisuus mutta ihan hyvin siitäkin on selvitty. Ja jos ei Ylppöä olisi ollut niin meidät keskoslapset oltaisiin varmaan laitettu patterin päälle lämmittelemään ja annettu happee hiustenkuivaajalla..

"Niillä no vain kaksi äitiä tai kaksi isää, eikä sitä toista ollenkaan"
- No entä leskillä, sairastuneilla, toisen vanhemman hylänneillä? Se että on syntynyt heteroparin siittämänä, ei takaa onnellista lapsuutta. Monissa perheissä lapsi joutuu valiettavasti kasvamaan ilman toisen sukupuolen antamaa roolimallia. Joissakin perheissä roolimalli kyllä asuukin kotona mutta se mallin antaminen vai puuttuu

"Se on täysin sen vastaista mitä meille on opetettu?"
- No mulle on opetettu, että jeesus lapsi syntyi naisesta jota ei edes oltu..hmm..lähestytty "siinä mielessä" TAI että ihminen onkin tullut apinasta. Jos ristiriitaisuus "luonnollisuusteoriassa" tulee jo tässä vaiheessa, mikä sitten on se absoluuttinen totuus ja hyväksyntä.

"Homojen lapsia kiusataan"
- Niin kiusataan muitakin.Valitettavasti. värillisten lapsia, köyhien lapsia, erikoisten lapsia, rikkaiden lapsia, hyviä lapsia, huonoja lapsia.. kaikkia kiusataan. Kiusaamiseen pitäisi puuttua, ei homouteen.

Suomessa elää 15 000 lasta kodin ulkopuolella. Lastensuojelulla ja sosiaaliviranomaisilla ei ole tarpeeksi varoja ja resursseja hoitaa tilannetta niin että kaikki lapset tai edes suurin osa saisi onnellisen ja tasapainoisen lapsuuden. Lapsen edun ja oikeuden pitäisi olla etusijalla päätöstä tehtäessä, ei seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuva epäluulo ja syrhintä.
Norja on tiivistänyt asian hyvin:

Tällä säädöksellä ilmaistaan, että lapsen tarpeet on aina asetettava etusijalle. Jokaisella, joka haluaa toimia sijaisvanhempana, on oikeus tulla arvioiduksi. Tärkeimpinä tekijöinä prosessissa pidetään yksilön kykyä toimia huoltajana ja kunkin lapsen tarpeita, ei henkilön seksuaalista suuntautumista tai siviilisäätyä.

Tiistai viimeinen ennakkoäänestyspäivä

Ennakkoäänestys on alkanut vilkkaana. Hyvä! Toivottavasti innostus jatkuu näissä vaaleissa loppuun saakka. Huomenna on viimeinen ennakkoäänestyspäivä. Äänestää voi posteissa kun ottaa henkkarit mukaan.
Oskun tunnelmista vaalityön viimeisen viikon käynnistymisestä voi käydä lukemassa täältä.
Ja näiden vaalien parhaimman vaalilehden Maksasukupolvi täältä!
ps. huomenna tiistaina Ajankohtainen kakkonen klo 21.00 - Loimaan Sonera-case.

Älä ota tyttö juoppoa miestä

Miten ollakaan raitiovaunussa oli yksi juopon mentävä tyhjäpaikka vieressäni. "Reissumies", joksi hän itseään kutsui, kysyi kyllä kohteliaasti "saako istua" ja kun vastasin myöntävästi, hän totesi heti perään ettei ole kylläkään "herrasmies". En viitsinyt viljellä turhaan aamusarkasmia ja esittänyt yllättynyttä.
Viiden minuutin yhteisen matkan jälkeen Reissumies sanoi että: "Älä ota juoppoa miestä". Lupasin olla ottamatta. Totesimme kumpikin ettei sellaisen kanssa pärjää, että tietäähän sen sitten miten siinä käy. Aloin miettimään että onko se niin että mies otetaan. Reissumies kyllä vakuutti, että hän pystyisi hankkimaan miehen minulle. Totesin täynnä maanantain optimistia että eiköhän se löydy ilmankin. Reissumies uskoi löytyvän. Tytötteli ja sanoi että olen vielä nuori nainen. Punainen (laina)pipo ja kaikki. (oma henkilökohtainen pipo on työpaikan aulan sohvan alla jonne jouduin sen hädissäni perjantaina potkaisemaan asiakkaan tullessa kahville).
Poistuessani Reissumies ehdotti että istuisin hänen polvelleen. Vastasin ystävällisen tiukasti että " ei kiitos. " Alkoi jankkaaminen. Koko aamuraitiovaunullinen seurasi hieman kiusalliseksi muuttuvaa tilannetta. Reissumies ei päästänyt minua ohitsee, ja piti myös kiinni. Ymmärsin, että jos en itse selviydy tilanteesta, kukaan ei tulisi väliin. Kukaan.

Osaatteko hiihtää? No sittenhän te voitte suksia...

Puhelin soi viime talvena useasti, niin että kun vastasi; ääni toisessa päässä kysyi: " Osaatteko hiihtää? " Jos menit ajattelmatta vastaamaaan: "Kyyllä." Niin ystävällinen ääni toisessa päässä vastasi: " No sittehän te voitte suksia v***uun". Joka kerta yhtä hauskaa. (terkkuja peppikselle costa ricaan)
Talvi on kuulemma ohi. Sehän nähdään. Juuri sen vuoksi tai siitä huolimatta, uhmalla, löysimme Carden kanssa itsemme ns. suksikaupasta hieman ennen sulkemista. Kun olimme jo lentäneet henkisesti ulos monesta kukkakaupasta samana päivänä, kävi jo sääliksi(melkein) Bassea joka sai meidät asiakkaaksi. (hei, asiakaspalvelu on sallittua suomessakin).
Myyjä löytyikin kivasti kesken palvelutilanteen kun C marssi väliin kysymään melko selkeästi missä on suksimyyjät, jonka jälkeen tarkistettuaan tilanteen Basse(hyvä luusto, hyvä ryhti) tajusi fiksuna kaverina, että nyt on parempi suunnata energia tähän kaksikkoon. Johon minä kysyn tarkentavasti että "osaatko sä myydä suksia". Johon B:n oikea vastaus, oikealla äänensävyllä kuului: "Kyllä." Ei selittelyä, ei ylimielisyyttä, ei lässyn-lässyn läätä, vaan selkeään kysymykseen selkeä vastaus.
Ja näin myös oli. C tenttasi. B vastasi. Norppa seurasi. Pinnani oli lyhytkäyrän lyhyemmällä puolella, joten konsepti toimi. (ei otettu niitä joilla voi kävellä jäällä kahville - kahville pääsee paikallisbussilakin jossain toisessa yhteydessä, siihen ei suksia tarvita)
Parissa minuutissa seisoin jo uusien suksien päällä(kiitollisena siitä että kerrankin olin laittanut jalkaani muut kuin eripari yliväri -sukat) ja parissa minuutissa C ja B olivat todenneet että "nämä ne olivat". Sen jälkeen oranget sauvat(yllis) ja tiskille. Maksamisesta tulikin sitten oma shownsa..sitä vaan ihmettelee, että missä se piilokamera on silloin kun sitä eniten(lue:vähiten) kaipaa??
Monot jalassa, lunta odotellessa.

Idols-ryyppäyspeli viikonlopulle (vastuullinen)

2.3.2007, 09.31
Idols-kisa sattuu korviin ja mieleen, mutta ei huolta: Polttopisteessä kehitettiin ryyppäyspeli, joka tekee kisan seuraamisesta siedettävää. Samalla vilkaistiin sivusilmin päivän lööppiaiheet läpi.
Näin menee Polttopisteen eilen illalla kehittämä Idols-ryyppäyspeli:
Joka kerta kun joku tuomareista käyttää sanaa vedit, juodaan lasi maitoa (Polttopiste kannustaa vastuulliseen elämään).
Jos jompi kumpi juontajista käyttää sanaa vedit, maitolaseja juodaan kaksi.
Jos tuomaristo sanoo prikulleen sanatarkasti ”sä vedit ton tosi hyvin”, maitolaseja kumotaan peräkkäin kolme.
Jos joku peliin osallistujista sanoo seuraavana aamuna ”vedettiin tosi hyvät lärvit”, kilpailu alkaa uudestaan.
American-Idolissa on bonuksena se, että kilpailijat osaavat laulaa. Sinne on jo kehitetty oma kisansa.
Sitten päivän lööppeihin: Ilta-Sanomat veti tosi hyvin (kluk-kluk-kluk) Idols-draaman esiin. Nyt herisytellään kansan syviä tuntoja aivan samoin kuin hevi-Kristian eilen illalla. Kertalaululla naisten uniin. Vielä kun mies tekisi hiuksilleen jotain.
Lapin perukoilla ei haluta jäädä Kauhavasta jälkeen. Nyt pitäisi enää tietää, millainen on Iltalehden kertoma ”säiliöllinen jäteauto”, johon yksi draaman uhreista törmäsi. Tai siis kysytään näin päin: millainen on säiliötön jäteauto. Toi ei ollut nyt oikein hyvin vedetty (kluk-kluk-kluk).

Lievä luiki -häiriö

Hyvä kieli on kaunista ja kiinnostavaa. Sitä voisi lukea ja kuunnella tuntikausia. Hyvä kieli vie kuuntelijan tai lukijan mukanaan.Hyvä ja mielenkiintoinen kieli ei pelkästään toista jäykästi oikeinkirjoitussääntöjä mutta mielenkiintoinenkin sanoma saattaa peittyä kirjoitusvirheiden tai huolimattoman kielen alle. Ja sehän on sääli se!
No, tämä blogi on asultaan puhemainen. Valitettavasti jo ajan puutteenkin vuoksi. Mutta myös kirjoittajan taidoilla ja valitulla muodolla on osansa asiaan. Silti, rajansa kaikella. Ai mistäkö tämä tuli mieleen. Voitte tarkistaa, kun laitatte googleen hakusanaksi "Valikone".
# 5 suosituinta avainsanaa
loimaannorppa
valikone
anna karenina baletti
minkki p
susan kuronen

Perjantain linkkiVinkiksi..eeh ainakin persoonallinen: Outi Alanen.

Naistenpäivä -kirje

Naistenpäivän kunniaksi haluan julkaista kirjeen jonka sain tänään postissa, ja samalla toivottaa hyvää naistenpäivää kaikille, sukupuoleen tai huumorintajuun katsomatta.

Ja palanen historiaa:
Kansainvälinen naistenpäivä on kertomus tavallisista naisista, jotka ovat luoneet historiaa. Päivä liittyy naisten vuosisatoja kestäneeseen taisteluun oikeudesta osallistua yhteiskuntaelämään tasavertaisesti miesten kanssa. Antiikin ajan Kreikassa Lysistrate johti naisten seksilakkoa, jonka tarkoituksena oli saada miehet lopettamaan sotiminen. Ranskan vallankumouksen aikana pariisilaiset naiset marssivat Versailles'hin vaatimaan yleistä äänioikeutta taisteluhuudoin "vapaus,veljeys, tasa-arvoisuus."
Tänään YK:n toiminnan pääperiaatteena on se, että kaikkein vaikeimmille sosiaalisille, taloudellisille ja poliittisille ongelmille ei voida löytääpysyviä ratkaisuja, ellei naisilla ole täysiä osallistumismahdollisuuksia ja enemmän vaikutusvaltaa.
Linkki.

Aina voi kuvauttaa jalkansa

Tämä äänestyspäivä oli äänestämisen arvoinen. Jake ja H tulivat arabiarannan kautta hakemaan oikein auton kanssa töistä, sen jälkeen pikainen piipahdus Unioninkadun uuteen Spahan, jossa pojat tarvitsivat maalivinkkejä aulaan. Bellavistasta tulee upea. On ihanaa nähdä sankarit vaaleansinisen ja vaalean punaisen maalin parissa. Lauantaina avajaiset.
Unioninkadulta ryntäsimme Jaken valitsemaan Succesiin, joka vaihtuikiin Vaaliruokailuun Sea Horsessa. Yhdessä viihtyvän porukan tunnistaa siitä että kaikilla on nälkä on samaan aikaan, ja jokainen haluaa lakkauttaa Korkeasaaren.
Äänestyspaikka valittiin. Valitsimme "valkoisen talon" eli Sturenkadun postin. Small hässäkkä tuli jo pihalla kun joku oli uskaltanut vaihtaa postin paikkaa rakennuksen päästä toiseen! Huh, parkkipaikka siirtyi ainaki metrin vasemmalle! Pihalla otimme asiaan kuuluvat Ennen äänestämistä kuvat. Sisällä jännitti. Sekä virkailijaa että Maikkista. Mutta hyvin selvittiin. Taidettiin myös kuvauttaa kaikki äänestysjalkamme..
Äänestäessä tulee nälkä. Sea Horse tuntui sopivan juhlavalta demokratian jälkimainingeista nauttimiseen. Oli nälkä. Tilattiin lohileivät. Oli hyvää perusruokaa. Eikä moitetta palvelusta. Kiitos oli ansaittu. Ja jälkkäri syötiin puoliksi. Nostimme maljan onnistuneelle äänestykselle sekä korkealle äänestysiälle. Kaikin tavoin.
Vuoden 2007 äänestyspäivä oli täynnä ystävyyttä, toivoa, hyvän mielen kvarttaalia ja yhdessä tekemistä.
p.s. suksivedonlyönti käy kuumana. Nyt lyödään vetoa sen puolesta ettei norppaa nähdä suksilla enää tänä talvena. (nimm. jo 3 kertaa suksikaupassa)

Siivouspäivän ja Fengshuin (todella) hidas paluu

Nyt ymmärrän miksi ihmiset pitävät siivousPäiviä. Yksi ilta, tai oikeastaan puolitoista..ei riitä mihinkään. Laskuja, lehtiä, tiskejä, papereita, kirjoja..tavaroita. Muistiin, pinoon, kassiin, laatikkoon..tarviiko..eikö tarvi..onko vai eikö vai. Aloitan yhdestä paikasta, ja jatkan toisesta. Huh huh, pari tuntia menee, eikä riitäkään. Jossain vaiheessa pitää syödä. Pesukone hurraa toista iltaa. Ihan kuin muuttoa tekisi. Eilen flashbackmäisesti muistin että jos on todella vähän kotona, niin on vaan pakko vähentää ja tarttua ihaniin kodinhoidollisiin toimenpiteisiin.
Ja sitte jo puuhan keskellä yhtäkkiä iskee epäilys, tarvitsenko vuoden 2005 sähkölaskua, ja vertailenko kulutusta myöhemmin edellisiin asuntoihin? Tajunnassani jysähtää. Olenko saanut aivopolion??! Ihan kuin yhtäkkiä viikonpäivät lisääntyisivät kuukaudessa niin että ei olisi muuta tekemistä kuin sähkönkulutuksen vertaileminen eri vuosilta. Seuraavaksi täytän excel-taulukkoa lounasruokakulutuksestani...(huom. worst case scenario)
Jatkan organisointia sähköisellä puolella. Vastaan nolona meileihin joita en ole ehtinyt lukemaan, käyn täyttelemässä vaalikoneita, vaihtelemme eri ehdokkaiden linkkejä jaken kanssa, ja symppaan hetken niitä jotka eivät tiedä ketä äänestää. Interwebin ja vaalikoneiden avulla se ei ole helppoa. Eikä edes kovin luotettavaa mikä tuli huomattua vastausten vaihtamisesta ja tulosten epäloogisuudesta. Naama-vaalikone saattaa ajaa saman asian.
Eteisessä odottaa houkutteleva kasa ulosroudattavaa paperisilppua. Ihan jänittää mennä nukkumaan, hyvällä energialla on varmaan ihan riehakkaasti tilaa virrata asunnossani.
Tiesittekö muuten että: Suomen Fengshui ry:n termityöryhmä aloitti vuonna 2000 suomenkielisen fengshui-termistön yhtenäistämisen?! Mä en tiennyt.

Loimaa heristää nyrkkiä Soneralle

Viikonloppuna kun kävin Loimaalla, oli kurja kuulla, että tutut ihmiset olivat jäämässä tyhjän päälle. Pienellä paikkakunnalla 50 ihmistä on suuri määrä, ja investointirahat mitä kohteeseen on laitettu, oltaisiin varmasti voitu käyttää myös työllistävästi.
Eräskin nainen paheksuu tilannetta vahvasti.

IT viikko huomioi uutisen tänään seuraavasti:

Loimaa heristää nyrkki Soneralle 6.3. 15:44 Sonera kertoi helmikuun lopussa, että sen Loimaalla sijaitsevan matkapuhelinasioiden asiakaspalvelupisteen toiminnot siirtyvät liikkeenluovutuksella Manpower Business Solutionsille. Loimaan Lehden mukaan Manpower on kuitenkin päättänyt lopettaa toimintansa Loimaalla, minkä myötä vasta siirretyt soneralaiset huomasivat astuneensa tyhjän päälle.
- Emme halua syyttää Manpoweria vaan nimenomaan Soneraa. Sen tehtävä olisi ollut lopettaa tämä yksikkö kunniallisesti, jos se kerran välttämätöntä oli, tarjota meille samat edut kuin muillekin Sonerasta irtisanotuille ja ennen kaikkea toimia meitä kohtaan rehellisesti, palvelukeskuksen Pia Karjalainen ja Suvi Tiainen sanovat
lehden uutisessa.

Sonera ulkoistaa 52 Loimaalla.

Joka viides tekijä tuttu

Kaksi syytä, jotka saivat juuri tänään pohtimaan aihetta raiskaukset ja seksuaalinen hyväksikäyttö.
Oulussa oli raiskattu 17-vuotias tyttö neljän miehen porukalla ja uutisissa kerrottiin Big Brotherin Mikan saavan syytteen seksuaalisesta ahdistelusta..
Raiskaus on aina julma väkivallanteko joka jättää uhriin jäljet koko loppuelämäksi mutta mitä enää voi sanoa joukkoraiskauksesta. Jos yhdellä ihmisellä on naksahtanut päässä..ei niin voi käydä kolmelle muulle ihmiselle samaan aikaan. Toivottavasti lapsille opetetaan kouluissa ja kotona tervettä itsevarmuutta. Erotetaan oikea ja väärä, ja toimitaan sen mukaan.
Kiinni pitäjä tai sivusta seuraaja on yhtä mukana jutussa kuin tekijäkin. Myös vierestä katsojalla on valta. Mitä miettii porukka seuraavana päivänä? Oliko hyvä ravintolailta? Mennäänkö kimpparaiskauksen jälkeen pizzalle kertaamaan tapahtumia? Vai laitellaanko seuraavana aamuna tekstareita ja kiitetään hyvästä seurasta... Järjettömän käsittämätöntä ja oksettavaa.
Mikan tv-ahdistelu on ainutlaatuinen koska se on televisioitu. Ei välttämättä niin viehättävää uhrin kannalta mutta on vaikeuttaa tyypillisten "no se kyllä ite halus" -juupas eipäs väittelyä.
Niin kuin aina ennenkin, tulee netti olemaan pullollaan kommentteja jossa ollaan ällistyneitä siitä miten nukkuvan naisen housujen riisumisesta voidaan tehdä oikeusjuttu. Pelottavampaa olisi vielä tietää kuinka moni katsoja harmitteli sitä että tuottaja meni keskeyttämään Mikan etenemisen.. Valitettavasti alkoholin juominen kasvattaa naisen riskiä tulla raiskatuksi..tuntemattoman kanssa jutteleminen kasvattaa riskiä tulla raiskatuksi..yksin ulkoileminen kasvattaa riskiä..tutun kanssa ajan viettäminen kasvattaa riskiä...
Ja jostakin syystä raiskaukseen liittyy uhrin kannalta häpeä ja syyllisyys. Myös yleinen myötätunto ei aina ylety raiskatun lähimmäisen olkapäille. Entä kun uhri on oma sisko, tytär, äiti, mummo, työ -tai urheilukaveri..joku jonka tuntee.
Jokaisella on seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Sekä oikeus koskemattomuuteen ja eheään loppuelämään.
Oikeusministeriön Päivi Tukian kirjoitus

Raiskaus – tuttu vai tuntematon uhka?

"Joka viides uhri oli joutunut tuttavansa tekemän raiskauksen kohteeksi"
kuva: Sakari Peltola: haavat

Sukupuut - ja suokkariteos

Otettiin Handen kanssa iisisti ja nähtiin kerrankin ihan huvin vuoksi töiden jälkeen. Tuntui oikein ihmeelliseltä nähdä vain "ilman syytä" koska viime aikoina, ja aika usein muutenkin olemme nähneet jonkun asian tai tekemisen vuoksi. Myös ystävyyttä on hyvä välillä hoitaa niin että näkee "turhaan." Turhaan näkeminen on kyllä niin parasta.

No koska eihän sitä kahvitteluakaan pidä ihan pelkäksi leikiksi heittää, päätimme sivistää itseämme ja käydä katosmassa Maikkiksen Sukupuut – carborundum-töitä. On kai ihan turha sanoa että koko rivistöstä omaksi suosikiksi nousi työ nimeltään haapala/haapanen. Tiedä sitten oliko se tuo punainen väri vai mikä. Mutta kaunis ja herkkä aihe. Maikkis lisää odotetaan!
Sen jälkeen menimme Akateemiseen kirjakauppaan etsimään Kurosen kirjaa. Tosin Hnna yritti laimeasti vastustella mutta ei auttanut. Kirja jota kukaan ei lue, eikä kukaan osta, oli vaikea löytää, ja pino oli yllättävästi huvennut. Mutta vaivan arvoista. Auton ikkunat olivat huurussa jo ekoilla treffeillä.
Kertooko se sitten jotain pääministeristä joka lauantaiseura -ohjelmassa sanoi: " Meillä suomessahan on tapa ettei ikkunoista tulla kurkkimaan sisään. "

Miksi nainen tekee miehen vaalityötä? Miksei.

Vaalityö on siitä kiitollista, että tapaa ihmisiä joita muuten ei olisi mahdollista tavata. Saa yllättäviä kiitoksia, yllättäviä mulkaisuja, yllättävän kylmää käytöstä ja myös yllättävän kiinnostunutta kommentteja.
Lauantaina olimme jakamassa vaalimunkkeja Ruoholahdessa sekä keskustassa ja vastaanotto oli suopea. Siis niiden lisäksi, jotka kokivat että ilmaisten tuoreiden munkkien tarjoaminen on henkilökohtainen rikos heitä kohtaan... Ja miten joku voi kuulla sanan vaalimunkki: " ai, että HALImunkkeja?!"
Paras kysymys oli kun noin nelikymppinen nainen jäi ihmettelemään mitä naiset tekevät miehen kampanjassa. Vastasin ettemme ole suuria kiintiöiden ja sukupuolierojen kannattajia, ja että ei se ole oikein ehdokkaan vika jos ei ole toivottua sukupuolta. Nainen kuunteli kiinnostuneena ja tarkkaavaisena, ja taisimme saada jonkinlaisen synninpäästön. Jäin vielä myöhemmin miettimään että pitäiskö naisten seistä yhdessä rintamassa naisten takana, äänestää ja kannattaa toisia naisia. Mutta edelleen olen sitä mieltä että ihmiset ihmisinä, ja yhtä rasistista olisi jättää tukematta toista juuri tästä syystä.
(sukupuoli keskustelu jatkui myöhemmin päivällä ja Hnnan perheessä oli myöhemmin todettu, että heidän perheesnä suurin alfauros on ollut isoäiti. -ja tarkalleen ajatellen..sama on tainnut olla loimaan suvussakin). Mutta se oli hyvä kysymys, ja kysyjä selkeästi halusi kuulla vastauksen. On myös hienoa, että ihmiset oikeasti pysähtyvät juttelemaan kanssa. Kun yhteisten asioiden hoitajat ovat jalkautuneet, niin silloin on hyvä aika mennä sanomaan että mitä hittoa sä oikein ajattelet kun sä sanot noin. Jos kiinnostaa.
Kuva: Punatähdet - kyllä kelpasi katsoa, vaikka vähän pelottikin..

Yhtenä syynä naisten ehkäisypillerit

Sormella osoittaminen on ikävää, etenkin kun se sitten viime(ja ensi) kädessä osuu kuitenkin omaan nilkkaan. Tässä siis lisää taustoitusta tämän päivän ilmiölle, jonka poikkeuksellisesti joku muu toi suomeen.

Voima-lehti/2006
Miehen kriisi
Rutgersin yliopiston antropologi Lionel Tiger on esittänyt mielenkiintoisen teorian, jonka mukaan länsimaisen miehen kriisi ja hupenevat siittiöt liittyvät elimellisesti toisiinsa. Lyhyesti se menee näin: Kuvittele, että olemme apinoita. Sinä olet johtava koiras ja sinulla on enemmän tai vähemmän vapaa oikeus lisääntyä (harrastaa seksiä) kaikkien naaraiden kanssa. Sitten joku antaa osalle naaraista ehkäisypillereitä. Nämä kuulut pillerit toimivat jäljittelemällä raskautta; et voi tulla raskaaksi, jos olet jo raskaana.
Lue hulvaton artikkeli loppuun täältä!

Tai mitä sanoo miehen kriisistä VTT:n tutkija:
- Itseäni kosketti miesten tuntema epävarmuus sekä miehenä olemisesta että ratkaisuista elämän kriisitilanteissa. Heikkouden ja haavoittuvuuden osoittaminen on edelleenkin kulttuurisamme miehille vaikeaa. Mies kyllä puhuu auttajalleen, mikäli tilanne on sellainen että hänen mieheytensä ei ole uhattuna, kertoo tutkimuksen tekijä VTT Leo Nyqvist Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta.
Lisää taustaa kokonaisuuteen täältä

Toiko Timo T.A. Mikkonen miehen kriisin suomeen?

Viikko on pian vierähtänyt, eikä miehen kriisin syistä tai seurauksista olla päästy vieläkään kunnolla keskustelemaan. Viime viikolla tuli välähdyksen omainen uusi oivallus keskusteluussa Hannu Karposta Timo T.A. Mikkoseen; että mitä jos tuo cowboyhattuinen mediakuikkeli, kansallinen tv-superjulkkis on kuitenkin ollut vierivän lumipalloefektin alkuunpanijana..?!
Blogi otti yhteyttä Konsulttiin: Toiko Timo T.A. Mikkonen miehen kriisin suomeen:
Konsultti HP vastaa: En syyttäisi pelkästään Timo suomalaisen miehen nykyisestä kriisistä.
Osasyyllinen Timon lisäksi on myös David Beckham, jonka yliampuva metroseksuaalisuus yhdistettynä Timo T.A. Mikkosen punaniskaisuuteen ovat
ajaneet suomalaisen väliinputoajamiehen täydelliseen eksistentiaaliseen
kriisiin. Kyse on siis valtavien ristiriitaisten odotusten ja vaatimusten
ristitulesta, jota lietsovat suomalaiset naistenlehdet. Uuden tutkimuksenhan
mukaan suomalaiset miehet lukevat naisille suunnattuja lehtiä selvästi muita
eurooppalaisia miehiä enemmän. Syynä lehtien suosioon on niiden vahvasti asia-
ja artikkelipitoinen materiaali, joka kiinnostaa myös miehiä. Näiden
naistenlehtien miehiseen ja herkästi muotoiltavaan alitajuntaan vaikuttava
piiloviestintä luo osaksi suomalaiselle miehelle valtavia, henkisiä
ristiriitaisuuksia. Ratkaisuehdotukseni onkin: Anna Annana ja Jallu Jalluna!

Kommentteja on tullut myös muualta. Esim. Etu-Töölö kommentoi että otteeni miehen kriisiin on preussilaisen pedagoginen: "Tyhmä!" ja jatkoi: " olisin lisännyt tyhmä sanan eteen "syyttäväsormi" hymiön mutta en löytänyt"
Jos olisin loukkaantuvaa sorttia, voisin ottaa itseeni mutta tiedän että hyväähän tässä vain tarkoitetaan, ja etsitään ratkaisua kaikkia koskettavaan yhteiseen ongelmaan.

Loskaa ja pre-teiniä

Se on sitten taas loskaa korvat ja suut täynnä! Sain kunnon loiskautuksen ohi ajavalta autolta syliini, ja siinäpä oli naurussa pitelemistä. Mikään ei piristä päivää niin hyvin kuin puoli ämpäriä likaista sohjovettä pikku kivillä höystettynä rinnuksille! Tai lähes samoilla viivoille pääsi kaksi suosikki pre-teiniä joiden kanssa olisin voinut vaihtaa muutaman sanasen, jos pre-teini ei olisi ollut nopea, ja minä armottoman hidas.
Olin tulossa metron liukuportaita alas, nopea tempoisena ja nykykylttuuria hyvin edustavana, kärsimättömänä ihmisenä, otin vasemman ohituskaistan ja kävelin portaiden liikkuessa alaspäin.(maksimoitu liiketehokkuus) Kunnes yhtäkkiä tunnen hurjan töytäisyn käsivarressani ja kauhukseni huomaan huojuvani alla odottavan tyhjyyden ja tukevan jalansijan välillä!! Kädessäni kassi, en saa tukea mistään ja sekunnin murto-osassa näen jo itseni kierivän holtittomasti 60-kiloisena pommina alempana olevien kanssamatkustajien niskaan. Ohi on viuhahtanut kaiteella liukava pre-teini (2 kpl). joka huutaa "ohhooooh, soooriiiiiiii" ja jatkaa liukumistaan kaiteella.
Pulssini ollessa noin viisituhatta, sain kuitenkin tasapainoni säilytettyä. Ja valitettavasti hengenvaarallinen pre-teini oli jo pelastautunut turvaan päästessäni itse metrotasanteelle.
Mikään ei ole niin vaarallinen kuin oikeasti vihainen ja säikähtänyt 34-vuotias naarastiukkapipo.